Tekeekö Eurooppa "Yhdysvallat" takaperin?

(Päinvastaisessa järjestyksessä)

Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi vuonna 1776. Kansainvälisen tunnustuksen itsenäisyys sai seitsemän vuotta myöhemmin.
Yksi Yhdysvaltain historian ja nykypäivän kantavista teemoista on vastakkainasettelu liittovaltion hallinnon ja osavaltioiden välillä. Vastakkainasettelu johti lopulta Yhdysvaltain sisällissotaan. Etelävaltiot katsoivat, että osavaltioilla on oikeus päättää siitä, onko orjuus sallittua vai ei osavaltioiden alueella.
Ennen sisällissotaa Yhdysvalloissa ei ollut yhteistä paperivaluuttaa. Yhteisvaluuttana käytettiin liittovaltion hopea- ja kultadollareita, mutta eri pankkien painamia maksusitoumuksia ei juuri säännelty.
Tämä johti hämmennykseen. Parhaimmillaan, sisällissodan aikaan Yhdysvalloissa käytettiin useita tuhansia eri valuuttoja yhtäaikaisesti. Hulluus päättyi sisällissodan loppuvuosina, kun Yhdysvalloissa säädettiin kaksi kansallista pankkilakia vuosina 1863 ja 1864.
Pankkilakien seurauksena Yhdysvaltoihin perustettiin pankkien pankkijärjestelmä, eli toimiva keskuspankkijärjestelmä. Samalla Yhdysvaltoihin perustettiin kansallinen pankkivalvoja, ja liittovaltion rahapaino alkoi painaa yhteisvaluuttana käytettävää paperirahaa, "taaloja".
Raakakuvaus nykymuotoisen Yhdysvaltain dollarin synnystä on helppo suhteuttaa Eurooppaan. Yhteisvaluutta on jo olemassa, mutta keskushallinnolla – komissiolla ja Euroopan parlamentilla – ei ole samoja oikeuksia kuin Yhdysvaltain perustuslaki takasi kongressille ja presidentille.
Nähtäväksi jää, onnistutaanko Euroopassa tekemään sama kuin Yhdysvalloissa – mutta päinvastaisessa järjestyksessä.