Tekoäly kiihdyttää Ihmisen evoluutiota

Fyysikon varoitus: "Tekoäly on pian meitä ovelampi" – paetkaamme avaruuteen

Professori Stephen Hawking kehottaa ihmiskuntaa asuttamaan muita planeettoja, jotta voisimme välttää "lähes varman" teknologisen katastrofin.

3.12.2014

Taloussanomat

Tekoäly voi muodostaa "aidon vaaran jo melko pian" ja "olla meitä ovelampi". Näin arvioi profesosri Stephen Hawking talouslehti Financial Timesin (FT) haastattelussa.

Laajasti arvostettu astrofysiikan professori pohtii lehden haastattelussa ihmiskunnan lähiaikojen suurimpia haasteita. Hawkingin mukaan ihmiset voisivat periaatteessa muokata geenejään ja siten "parantaa ihmisrotua". Ensimmäisia todellisia parannuksia nähtäisiin kuitenkin vasta 18 vuoden kuluttua. Tämä ei riitä, professori arvioi.

– Mooren lain mukaan tietokoneiden nopeus ja muistikapasiteetti tuplaantuu 18 kuukauden välein. Riski on, että älykkäät tietokoneet kehittyvät ja ottavat vallan. Hitaan biologisen evoluution rasittamat ihmiset eivät pystyisi panemaan kampoihin ja joutuisivat syrjäytetyiksi, Hawking sanoo.
Professori kertoo FT:n haastattelussa arvostavansa tekoälyn tuomia edistysaskelia ihmiskunnan arkeen. Hän kuitenkin varoittaa teknologian tuhoavasta puolesta.
– Olemassaoloamme uhkaavat useat tekijät: ydinsodat, katastrofaalinen ilmastonmuutos ja geneettisesti muovatut virukset. Uhkien määrä luultavasti kasvaa uusien teknologioiden myötä ja moni asia voi mennä pieleen.

Hawkingin pessimistinen arvio on, että Maa kohtaa liki varmasti tuhoisan onnettomuuden seuraavan 1 000–10 000 vuoden sisään.
– Meidän täytyy nostaa katseemme Maasta, jos haluamme, että meillä on tulevaisuus. Meidän täytyy levittäytyä avaruuteen ja muille tähdille, jotta Maata kohtaava onnettomuus ei tarkoita loppua ihmisrodulle. Omavaraisten siirtokuntien perustaminen vie aikaa ja on työlästä, mutta siitä tulee sitä helpompaa, mitä enemmän teknologia kehittyy.
Kesällä julkaistussa selvityksessä vain kymmenen prosenttia tutkijoista uskoo, että tekoäly saavuttaa ihmisen älykkyyden vuoteen 2022 mennessä.

استیون هاوکینگ: هوش مصنوعی تهدیدی برای انسان است

پروفسوراستیون هاوکینگ، دانشمند برجسته بریتانیایی گفته است تلاش‌ها برای آفریدن هوش مصنوعی، تهدیدی برای وجود بشر است. او به بی‌بی‌سی گفته است که توسعه کامل تکنولوژی هوش مصنوعی می تواند پایان نژاد بشر باشد.هشداراین دانشمند درواکنش به سوال درباره تکنولوژی‌ایست که خود او نمونه‌ای ساده ازآن را برای برقراری ارتباط استفاده میکند.

اما دیگران کمتر نگران چشم‌انداز آینده هوش مصنوعی هستند.

این نظریه‌پرداز فیزیکدان که به دلیل ابتلا بیماری ای ال اس (اسکلروز جانبی آمیوتروفیک)، امکان تحرک ندارد، از سیستم جدیدی که با استفاده از هوش مصنوعی تولید شده برای صحبت کردن استفاده می‌کند. بیماری ای ال اس باعث تخریب پیشرونده و غیرقابل ترمیم دستگاه عصبی مرکزی فرد می‌شود.

شرکت بریتانیایی' سویفت کی' در ساخت این دستگاه مشارکت داشته است. تکنولوژی هوش مصنوعی این شرکت که در حال حاضربه عنوان اپلیکیشن صفحه کلید در تلفن‌های هوشمند به کارگرفته می‌شود، یاد می‌گیرد که پروفسور هاوکینگ چطور فکر می‌کند و براین اساس واژه‌ای را پیشنهاد می‌دهد که این دانشمند قصد استفاده از آن را دارد.

هاوکینگ می‌گوید نسخه‌های ابتدایی هوش مصنوعی که تاکنون ابداع شده‌اند مفید بوده‌اند با وجود این، از تبعات خلق تکنولوژی که بتواند با انسان برابری کند یا از او پیشی بگیرد ابراز نگرانی کرده است. "چنین موجودی می‌تواند روی پای خودش بایستد هر بار با شتابی بیشتر خود را از نو طراحی کند. بشر که به دلیل محدودیت‌های بیولوژیک سرعت کمتری دارد بدون توانایی رقابت عقب خواهد ماند."

اما دیگران اینقدرها هم بدبین نیستند.

رولو کارپنتر که نرم افزار 'کلوربوت' را طراحی کرده معتقد است انسان تا زمانی بسیار طولانی سلطه خود بر این تکنولوژی را حفظ خواهد کرد و همزمان توانایی بالقوه هوش مصنوعی برای حل کردن بسیاری از مشکلات بشری بیشتر و بیشتر درک خواهد شد. نرم افزار کلوربوت قابلیت یادگیری ازگفتگوهای پیشین را داراست و میزان موفقیتش در آزمون تورینگ، آزمایش سنجش میزان هوشمندی ماشینها بسیاربالا بوده است. این نرم افزارتوانسته بسیاری را متقاعد کند که درحال گفتگو با یک انسان واقعی هستند.

ظهور روبات‌ها

آقای کارپنتر می‌گوید که تا داشتن قدرت محاسبه یا توسعه الگوریتمی که برای رسیدن به هوش مصنوعی کامل لازم است راه زیادی در پیش است اما پیش‌بینی کرده که در چند دهه آینده این تحول عملی شود.

به گفته آقای کارپنتر: "ما درست نمی‌توانیم پیش بینی کنیم اگر یک ماشین میزان هوش بشر را پشت سر بگذارد، چه اتفاقی می‌افتد. بنابراین نمی‌توانیم بدانیم این ماشین کمک حال ما خواهد بود یا نهایتا ما را منزوی می‌کند و نادیده می‌گیرد و یا نابودمان می‌کند."

با این همه آقای کارپنتر می‌گوید به نظر او هوش مصنوعی به سمتی می‌رود که نهایتا نیرویی مثبت باشد. استیون هاوکینگ درنگرانی از آینده هوش مصنوعی تنها نیست.

یکی از نگرانی‌ها در آینده کوتاه مدت این است که دستگاه‌های هوشمند می‌توانند با به عهده گرفتن وظایفی که در حال حاضر بر عهده انسان است میلیون‌ها فرصت شغلی را از میان ببرند.

الون ماسک یک کارآفرین حوزه تکنولوژی هشدار می‌دهد که هوش مصنوعی بزرگ‌ترین تهدید برای وجود ما خواهد بود.

صدای روباتی

استیون هاوکینگ در گفتگوی خود با بی‌بی‌سی درباره منافع و مضرات اینترنت هم سخن گفته است. او از قول مدیر ستاد ارتباطات دولت بریتانیا درباره این که اینترنت مرکز مشترک تروریست‌ها شده است هشدار می‌دهد و می‌گوید:" شرکت‌های اینترنتی باید برای مقابله با این تهدیدها بیشتر تلاش کنند اما مشکل آنجاست که بدون فدا کردن حریم خصوصی و آزادی بتوان این کار را عملی کرد."

آقای هاوکینگ خود یکی از اولین مشتاقان استفاده از نوع تکنولوژی‌های ارتباطی جدید است و امیدوار است که بتواند با سیستم تاز‌ه‌اش سریع‌تر بنویسد.

با این همه صدای اوکه آهنگی روباتیک دارد در آخرین به روز رسانی‌ تغییری نکرده است.

پروفسور هاوکینگ اذعان می‌کند که صدایش هنوز کمی روباتی است اما تاکید می‌کند که به دنبال صدایی "طبیعی‌تر" نیست: "این صدا حالا به نشانه من تبدیل شده و حاضر نیستم آن را با یک صدای طبیعی با لهجه بریتانیایی عوض کنم."

او می افزاید که شنیده کودکانی که به صدای کامپیوتری نیاز دارند ترجیح می‌دهند صدایی شبیه به او داشته باشند.

  ------------------------------------------------------

Tekoäly kiihdyttää Ihmisen evoluutiota

Ihmisen genomi muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Syynä on tekoäly ja robotiikan kiihtyvä kehitys.

Perustelu

Alemman, keskimmäisen ja ylemmän keskiluokan ammatteja tuhoutuu lähimpien vuosikymmenien aikana olemattomiin runsaasti. Kassoja ei enää kymmenen vuoden kuluttua ole. Pankkien kassat ovat jo hävinneet. Pankkitoimihenkilöt ovat häviämässä tekoälyn hoitaessa tehtävät. Hoitohenkilökunnan korvaavat robotit odottavat vielä tuloaan, mutta nekin tulevat. Monen asiantuntijankin työt vie tekoäly.

Tutkijat kertovat meille, että tekoäly synnyttää paljon uusia työtehtäviä. Näin se varmasti tekeekin. Nämä samaiset tutkijat eivät kuitenkaan kerro, millaisia nämä tulevaisuuden työtehtävät tulevat olemaan.

Kun hyvältä koodarilta vaadittiin kaksikymmentä vuotta sitten, että hän hallitsi hyvin koodin tekemisen, nyt vaaditaan hyvän koodaamistaidon lisäksi sitä, että hän kykenee kehittämään yrityksen liiketoimintaa samalla kun hallitsee sosiaalisella lahjakkuudellaan business-maailman sosiaaliset koukerot. Häneltä vaaditaan pienen renessanssineron luovuutta. Harva pystyy siihen. Kun tekoäly myös koodaa tulevaisuudessa, koodarin vaatimukseksi jää luova business-äly.

Luulen, että tekoälyn maailmassa ihmisen tehtäväksi jää tuon koodausesimerkin luovan kehittämisen osa-alue. Tämä siksi, että tekoäly ei tässä ole vielä pitkään aikaan hyvä. Avainsana on luovuus – ei niinkään korkea älykkyysosamäärä.

Kysymys kuuluu: Ryhtyvätkö tämän päivän lähäri, sairaanhoitaja, kaupan kassa, bussikuski, roskakuski, pankkitoimihenkilö ja monet muut keskiluokan työntekijät tulevaisuudessa luoviksi liiketoiminnan kehittäjiksi, tutkijoiksi, keksijöiksi, taiteilijoiksi tai kirjailijoiksi?

Väitteeni on, että useimmat ihmiset, jotka nyt toimivat tyypillisissä keskiluokkaisessa ei luovassa ammatissa, eivät pysty vastaamaan tulevaisuuden työelämän haasteisiin. Tämä ei johdu heidän koulutuksestaan vaan heidän genetiikastaan. He ovat geneettisesti sopimattomia noihin tehtäviin riippumatta koulutuksesta.

Kun sata vuotta sitten hyvän työntekijän malli oli luotettava kyky suorittaa ylhäältä annettuja yksinkertaisia rutiineja, tällaiset ylhäältä käskytetyt rutiinitehtävät ovat viidenkymmenen vuoden päästä hävinneet. Ihmisen genomi on hyvin sopeutunut suorittaviin rutiinitehtäviin. Esi-isiemme selviytyminen oli kiinni samoina toistuvien rutiinien sinnikkäästä suorittamisesta. Aivan erityisesti kognitiivisilta kyvyiltään Gaussin-käyrän keskellä oleva enemmistö on tällaiseen perinteiseen ympäristöön hyvin sopeutunut.

Tulevaisuuden tekijältä vaaditaan siis ennen kaikkea luovuutta. Luovuutta ei voi opettaa. Se on aivojen synnynnäinen ominaisuus. Jos sitä ominaisuutta ei ole, löytää itsensä tulevaisuudessa työttömien joukosta. Tinder-ilmoituksen statuksena pitkäaikaistyöttömyys ei houkuttele vastakkaista sukupuolta pariutumaan ja tekemään lapsia kanssasi. Luonnonvalinta, joka suosi ennen keskimääräisyyttä, kääntyy nyt taakaksi. Syntyy uusi keskimääräisyys, joka on hyvin erilainen nykyiseen keskimääräisyyteen verrattuna.

Luovuus on myrkkyä aivoille. Luovuuteen liittyviä aivosairauksia ovat kaksisuuntainen mielialahäiriö, Skitsofrenia, autismi, ADHD ja vakava masennus. Nämä sairaudet ovat myös geneettisesti linkittyneet toisiinsa. Teoriani mukaan nämä sairaudet tulevat lisääntymään.

Tosiasiassa kaikki nämä aivosairaudet ovat jo nyt kasvussa. Mielenkiintoisin aivosairaus teoriani kannalta on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sitä pidetään voimakkaimmin geneettisenä näistä sairauksista. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan viimeisen 20 vuoden aikana kaksisuuntainen mielialahäiriö on 2 – 4 kertaistunut nuorten keskuudessa. Diagnostiset syyt pystyttiin poissulkemaan tutkimuksessa. Jäljelle jäivät geneettiset ja ympäristötekijät. Osan kasvusta selittävät ympäristötekijät, mutta uskon, että populaatiossa on todellakin tapahtumassa luonnonvalinnan ansiosta myös geneettistä muutosta.

Viimeaikaisten tietojen perusteella pienituloisten lisääntyminen on vähentynyt voimakkaimmin. Heille suunnatut työmarkkinat ovat epävakaimmat. Tulevaisuus näyttäytyy heille kaikkein vihamielisimpänä. Luonnonvalinta on työssään.

Mihin näistä koulutusohjelmista on vaikeinta päästä: Lähihoitaja, sairaanhoitaja, lääketieteellinen vai lakitieteellinen? Järjestys on vaikeimmasta helpoimpaan: Lähihoitaja, sairaanhoitaja, lääketieteellinen ja lakitieteellinen. Keskimääräisistä kognitiivisista kyvyistä on jo nyt ylitarjontaa.

Jutussani mainitut väitteet lukuun ottamatta teoriaani AI:n vaikutuksesta genomiin löytyvät netistä julkaistuissa tutkimuksista englanniksi.