Tiesitkö: Aivoillesi raha on kuin huumetta

Raha on kuin huumetta. Siitä voi tulla riippuvaiseksi. Ensilukemalta
väite on naurettavaa liioittelua, mutta aivotutkimuksen näkökulmasta
väitteellä on tieteellistä pohjaa.
"Aivojen kannalta raha voi olla melkein sama asia kuin kokaiini", sanoo professori Hasse Karlsson, joka johtaa aivotutkimukseen erikoistunutta Turku Brain and Mind Centeriä.
Kyse on siitä, että päihde tai raha-annosten saaminen aktivoi aivojen keskellä sijaitsevassa striatumissa eli aivojuoviossa dopamiinin tuotannon, joka saa aikaan hyvänolontunteen.
Ihmisten addiktioita on tutkittu aivoja kuvaavalla PET-kameralla jo 1980-luvulta lähtien. Tutkimuksissa ihmisiä on laitettu tekemään tehtäviä, joista he saavat muutamien kymmenien eurojen palkkioita.
"Päihdetutkimuksia on satoja. Rahatutkimuksia on joitakin kymmeniä ja kaikissa on samanlaisia löydöksiä. Raha aktivoi aivoissa samoja palkkiojärjestelmiä kuin päihteet. Se on aika selvä juttu", Karlsson sanoo.
"Etuaivokuoressa on harkinta, moraali, empatia, arvot ja muiden asemaan asettuminen. Kun stimuloidaan mielihyvään liittyviä systeemejä, sitä vähemmän etuaivokuorella on tilaa harkintaan ja monipuoliseen tarkasteluun. Ei turhaan puhuta rahan himosta", Karlsson sanoo.
Päihderiippuvaisella ihmisellä tarve saada dopamiinisuihku muuttuu yhä vahvemmaksi. On hyvä kysymys, jyrääkö tiedossa oleva rahapalkkio harkinnan ja empatian.
Koetilanteessa pienet summat aktivoivat mielihyväjärjestelmät. Yhtä
selvää ei ole, kuinka vaikuttavat kvartaaleittain tilille tipahtavat
jättibonukset. Jos pieni summa addiktoi, miksei isokin niin tekisi?
"Pahimmillaan raha voi addiktoida kuin päihteet. Se voi sumentaa ja kapeuttaa ajattelua. Mutta en halua väittää, että raha ja kokaiini ovat sama asia. Pointti on, että aivojen kannalta suurien rahasummien saaminen saattaa toimia samalla tavalla kuin päihderiippuvaiselle päihteiden saaminen", Karlsson sanoo.
Yleensä ihmiset ovat rahasta huolissaan, vain kun sitä ei ole. Huolestua kannattaa kuitenkin myös silloin, jos raha pyörii mielessä koko ajan, vaikka sitä riittää.
"Jos ajatukset pyörivät paljon rahan ympärillä, vaikka se riittää elämiseen, jääkö enää tilaa laajemmille näkemyksille työstä, taloudesta ja omasta elämästä", Hasse Karlsson sanoo.
"Aivojen kannalta raha voi olla melkein sama asia kuin kokaiini", sanoo professori Hasse Karlsson, joka johtaa aivotutkimukseen erikoistunutta Turku Brain and Mind Centeriä.
Kyse on siitä, että päihde tai raha-annosten saaminen aktivoi aivojen keskellä sijaitsevassa striatumissa eli aivojuoviossa dopamiinin tuotannon, joka saa aikaan hyvänolontunteen.
Ihmisten addiktioita on tutkittu aivoja kuvaavalla PET-kameralla jo 1980-luvulta lähtien. Tutkimuksissa ihmisiä on laitettu tekemään tehtäviä, joista he saavat muutamien kymmenien eurojen palkkioita.
"Päihdetutkimuksia on satoja. Rahatutkimuksia on joitakin kymmeniä ja kaikissa on samanlaisia löydöksiä. Raha aktivoi aivoissa samoja palkkiojärjestelmiä kuin päihteet. Se on aika selvä juttu", Karlsson sanoo.
Rahan himo voi jyrätä harkinnan
Striatum on vanha aivojen osa ja se on ollut henkiinjäämisen kannalta tärkeä. Se ottaa valtaa aivojen muilta osilta, kun mielihyväsysteemejä aktivoidaan."Etuaivokuoressa on harkinta, moraali, empatia, arvot ja muiden asemaan asettuminen. Kun stimuloidaan mielihyvään liittyviä systeemejä, sitä vähemmän etuaivokuorella on tilaa harkintaan ja monipuoliseen tarkasteluun. Ei turhaan puhuta rahan himosta", Karlsson sanoo.
Päihderiippuvaisella ihmisellä tarve saada dopamiinisuihku muuttuu yhä vahvemmaksi. On hyvä kysymys, jyrääkö tiedossa oleva rahapalkkio harkinnan ja empatian.
"Pahimmillaan raha voi addiktoida kuin päihteet. Se voi sumentaa ja kapeuttaa ajattelua. Mutta en halua väittää, että raha ja kokaiini ovat sama asia. Pointti on, että aivojen kannalta suurien rahasummien saaminen saattaa toimia samalla tavalla kuin päihderiippuvaiselle päihteiden saaminen", Karlsson sanoo.
Yleensä ihmiset ovat rahasta huolissaan, vain kun sitä ei ole. Huolestua kannattaa kuitenkin myös silloin, jos raha pyörii mielessä koko ajan, vaikka sitä riittää.
"Jos ajatukset pyörivät paljon rahan ympärillä, vaikka se riittää elämiseen, jääkö enää tilaa laajemmille näkemyksille työstä, taloudesta ja omasta elämästä", Hasse Karlsson sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti