Haastattelu

"Poliitikkojen epärehellisyys pitää Euroopan rahaliiton koossa"

  4.6. 2016

Iso-Britannia äänestää pian siitä, pitäisikö maan lähteä Euroopan unionista. Muuallakin EU:ssa yhdentyminen on pysähtynyt ja Eurooppa pikemminkin sirpaloituu. Mistä tämä johtuu, Englannin keskuspankin entinen pääjohtaja lordi Mervyn King?

”Käännekohta oli ennenaikaisesti synnytetty Euroopan rahaliitto. Äänestys Brexitistä ei ole tärkein huoli Euroopassa. Euroopalla on kaksi eksistentiaalista ongelmaa: Mitä tehdä euroalueelle ja miten selvitä maahanmuutosta?”
”Euroopan johtava eliitti on päättänyt, että he tietävät, mikä on oikea vastaus euroalueelle. Mutta heillä ei ole oikeaa vastausta. On ehdotettu poliittista unionia, jossa olisi euroalueen valtiovarainministeriö, mutta tällaiselle ei ole demokraattista tukea.”
"Tämä on laajempikin ongelma Eurooppassa: kun eliitti päättää jotain ja se ei tuota toivottua tulosta, yleisö kapinoi sitä vastaan."

Onko suunnitelma rahaliiton syventämisestä realistinen?

”Rahaliitto toimii, jos sen taustalla on poliittinen unioni. Mutta Eurooppa ei ole yksi maa. On hyvin vaarallista teeskennellä, että poliittinen unioni olisi vain muutaman byrokraattisen askeleen päässä.”

Olette esittänyt, että euroalue voisi toimia, jos hyväksymme pysyvät tulonsiirrot rikkailta mailta köyhemmille.

”Jo nyt näin tehdään piilosiirtojen avulla, jotka eivät näy taseissa. Lykkäämällä Kreikan velkajärjestelyä vaalien jälkeen Saksa yrittää teeskennellä, että sen saatavat Kreikalta eivät ole vähentyneet. Mutta tämä on vain hämäystä. Rahaliittoa pidetään elossa olemalla epärehellisiä äänestäjille, ja tämä ei voi kestää kovin kauan.”

Monissa maissa ääripuolueiden kannatus on kasvanut. Muuttaisiko niiden nousu valtaan euroalueen suuntaa?

”Vaarallista on se, että vaalituloksista ei välitetä. Se ei ole kovin hyvää mainosta demokratialle.”

Selittääkö epäonnistunut talouspolitiikka äärioikeiston nousun Euroopassa?

”Kiintoisampaa on katsoa, mitkä puolueet menettävät asemiaan. Sekä keskusta-vasemmisto että keskustaoikeisto ovat menettäneet kannatustaan, ja ääriliikkeet oikealla ja vasemmalla kasvattavat suosiotaan. Syy on se, että valtapuolueiden ajama politiikka on epäonnistunut.”

Olette esittänyt neljä vaihtoehtoista skenaariota euroalueelle: talouskurilinjan jatkuminen reunamaissa, Saksan inflaation kiihdyttäminen, pysyvät tulonsiirrot euroalueen sisällä ja euroalueen hajoaminen.  Mikä skenaario on todennäköisin?
"Sitä ei ole helppo sanoa. Se riippuu eri maiden poliittisista haluista. Kuinka kauan etelä kestää talouskurilinjaa? He ovat kestäneet sitä kauan eikä ole merkkejä sen lopusta. Olen yllättynyt siitä, että Kreikka ei ole vakavissaan yrittänyt lähteä."

Syriza yritti jotain sellaista viime vuonna.

"Ja on kiintoisa kysymys, miksi heidän ei annettu lähteä. Ongelma tavallaan pullotettiin. Nyt he ovat jumissa hyvin vaikeassa asemassa."
"Jotkut ovat sanoneet, että tietysti euroalueelle tulee kriisi mutta se vain pakottaa euromaita tiiviimmin yhteen. Se on erittäin ylimielinen ja melkein diktaattorimainen näkemys, koska ei ole ollut merkkejä, että ihmiset olisivat valmiita siihen."

Onko euroalueen ongelmissa kyse enemmän reunamaiden korkeasta velkaantumisesta vai epätasapainotilasta ylijäämä- ja alijäämämaiden välillä?

”Korkea velkaantuminen reunamaissa on vain oire ongelmista, ei todellinen ongelma. Syvempi ongelma on kilpailukyvyn menetys niillä mailla, jotka liittyivät euroon ilman, että ne olivat valmiita siihen.”
”Menetettyä kilpailukykyä on vaikea saada takaisin ilman työttömyyden kasvua. Koska velka on euroissa, sen reaalitaakka kasvaa koko ajan, vaikka kilpailukyky osin palautuisikin painamalla hintoja alas.”

Saksa ei tunnu pitävän esimerkiksi vaihtotaseensa kroonista ylijäämää ongelmana, vaikka sen kääntöpuolena ovat alijäämät muualla Euroopassa. Näkeekö Saksa Euroopan talouden ongelmat eri tavalla kuin muu Eurooppa?

”Sen kuvan joskus saa. Ongelma kuitenkin on, että Saksan päättäjät ovat tulleet johtopäätökseen, että ainoa tapa saada rahaliitto toimimaan on pitää kiinni sopimuksista. Muu Eurooppa ja Euroopan keskuspankki ovat hylänneet tämän ajatuksen.”
”Euroopan vakaussopimus ei ole samassa asemassa kuin Yhdysvaltain perustuslaki. On hyvin vaarallinen ajatus, että näistä asioista voidaan sopia savuisissa huoneissa ilman demokraattista keskustelua.”
"Jos katsoo asiaa Saksan kulmasta, Saksa hylkäsi ainoan symbolin, joka oli heille tärkeä. He  loivat valuutan, jota kaikki maailmassa ihailivat. He halusivat todistaa olevansa rauhanomainen demokratia, ja vakaa D-markka oli kriittinen osa sitä."
"Saksa teki valtavan uhrauksen luopuessaan D-markasta ja ottaessaan käyttöön euron liittyessään euroalueeseen. Ja mikä on sen seuraus? Saksa on vieläkin voimakkaampi taloudellisesti ja poliittisesti kuin rahaiiton alussa. Ja Saksan vastainen mieliala Euroopassa on vahvempi. Se on suora seuraus rahaliittoon menosta."

Synnytettiinkö rahaliitto Eurooppaan liian aikaisin?

”Kuka tietää mitä olisi tapahtunut, jos emme olisi kiiruhtaneet euroon näin nopeasti. Olisimme voineet antaa integraation jatkua asteittain. Nuoret ihmiset olisivat matkustaneet eri maihin, opiskelleet eri yliopistoissa, ammattitutkinnot olisivat yhdistyneet, ihmiset menisivät enemmän naimisiin rajojen yli. ”
”Sadan vuoden päästä ihmiset olisivat ehkä sanoneet, että nämä rajat ovat vanhanaikaisia. Luodaan Eurooppa, joka on yksi maa! Silloin olisi ollut luonnollista vaatia yhteistä valuuttaa. Kuka tietää? Emme saa koskaan tietää sitä, koska yhteiseen valuuttaan kiirehdittiin ennen kuin siihen oltiin valmiita."

Olette puhunut sen puolesta, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF voisi ottaa isomman roolin talouspolitiikan koordinoinnissa. Ainakin IMF on myöntänyt, että talouskuripolitiikka ei ole ollut aina kovin toimivaa.

"Ja jokainen olisi voinut kertoa sen heille. Kreikassa IMF on ollut liian poliittinen eikä ole antanut taloussyiden ohjata keskustelua. Samalla se on herättänyt huolta muualla maailmassa. Eurooppa vastusti isoja lainoja Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan, mutta se saakin nyt itse vielä suurempia lainoja IMF:ltä."

Voiko Kreikan ongelmaa ratkaista ilman velkojen nimelllisarvon leikkausta?

"Kreikassa ongelmana ei ole niinkään velka vaan ennen kaikkea heikko kilpailukyky. Jos velkaa leikkaa, se voi jopa pahentaa tilannetta aluksi. Kreikassa ajateltaisiin, että lopulta velka on leikattu, mutta sillä ei olisi mitään väliä enää, koska ehdot ovat jo nyt sellaisia, että Kreikan ei tarvitse lyhentää niitä."
"Muutos näkyisi heti vain Saksan veronmaksajille, jotka näkisivät, että heidän saatavansa on kirjattu alas. Heidän tunnelmansa heikkenesivät, mikä voisi saada heidät kuluttamaan vähemmän."

Millainen tulevaisuus Suomella on osana rahaliittoa?

”Tilanne ei ole helppo. Suomessa on ollut kaksi isoa sokkia, Venäjän talouden heikkous ja Nokian kännyköiden romahdus. Aiemmin Suomen markka olisi devalvoitunut ja pehmentänyt iskua. Nyt näin ei voi tapahtua. Ehkä Suomen pitäisi alkaa vaatia tulonsiirtoja muulta rahaliitolta.”

Suomi on aikaisemmin vastustanut tulonsiirtoja muille maille, mutta nyt Suomi voisi hyötyä siitä?

"Toistaiseksi, mutta kuka tietää, miten käy taas tulevaisuudessa? Suomessa ei ole äänestetty liittymisestä poliittiseen unioniin. Useimmissa maissa on selvää, mihin suuntaan tulonsiirrot tulevat aina tapahtumaan, ja Saksa ei ole vastaanottavassa päässä."
"Edes ne maat, jotka olisivat tulonsiirtojen vastaanottavassa päässä, eivät pidä ajatuksesta, koska tulonsiirtoihin liittyy ehtoja. Espanja ei halua ehtoja Saksasta tai Brysselistä. Olisi Espanjan hallituksen loppu, jos ne eivät itse voisi määrätä menoistaan ja veroistaan."
"Maailman mitassa oli virhe sitoa yhteen valuuttakursseja, koska aina tapahtuu asioita, joita ei voi ennustaa. Kukaan ei olisi voinut ennustaa, mitä tapahtuu Venäjällä tai Nokiassa. Tarvitaan järjestelmä, joka kestää odottamattomia asioita. Vaihtuvat valuuttakurssit tarjosivat tämän joustonvaran, mutta olemme luopuneet siitä, emmekä asettaneet mitään tilalle."