Ällistyttävä kartta paljastaa maiden todelliset mittasuhteet – katso, minkä kokoinen Suomi oikeasti on

14.4. 20:17

Uskoisitko, että Suomeen mahtuisi neljä Sri Lankaa ja Kanada peittäisi koko Euroopan? Karttasivusto rikkoo harhakäsityksemme siitä, kuinka maailma makaa.

Kumpi on suurempi, Pohjois-Euroopassa kookkaana komeileva Suomi vai Afrikan kaakkoisrajan ulkopuolella pienenä länttinä kyhjöttävä Madagaskar?

Jos Suomi ja Turkki asettuisivat vierekkäin, kumpi voittaisi koossa?

Entä jos pohjoista maailmankarttaa hallitseva Venäjä olisi Afrikan päällä: kuinka suuren palan Afrikkaa se peittäisi?

Jos tiesit oikeat vastaukset, olet todennäköisesti perehtynyt maantietoon muiden välineiden kuin perinteisen länsimaissa laaditun maailmankartan avulla. Maailmankartta, joka muokkaa peruskoulusta eteenpäin yhteistä käsitystämme maiden ja maa-alueiden mittaluokasta ja suhteesta toisiinsa, nimittäin vääristää pahasti.

Siitä kartasta ei millään uskoisi, ettei Venäjä peitä edes Afrikan pohjoisosaa, että Madagaskar on suurempi kuin Suomi ja että Turkki on lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen. Tai vaikka, että pieneltä tahralta näyttävä Liberia on oikeasti isompi kuin ison siivun Euroopasta vievä Tshekki.

Karttapalvelu paljastaa totuuden

Karttapalvelu The True Size (Todellinen koko) rikkoo yhteistä harhaamme siitä, kuinka maailma makaa. Voit valita sivustolla minkä tahansa maan ja liikuttaa sitä maailmankartalla. Maan koko muuttuu sen mukaan, mikä se todella on suhteessa kuhunkin alueeseen.

Kartta paljastaa, että Eurooppamme on kokonaisuudessaan huomattavasti pienempi kuin maailmankartat ovat meille opettaneet. Mittasuhteiden vinksahdukset voi havaita jo Aasian rajalla – niinpä esimerkiksi Turkin ja Suomen kokoero on vääristynyt.

Tällaisena meidät on koulusta asti opetettu näkemään maailma.

Suomi kuuluu niihin maihin, joiden koko on yhteiseen tajuntaamme isketyllä maailmankartalla erityisen suhteeton todelliseen kokoon nähden, sillä mitä kauemmas pohjoiseen mennään, sitä suuremmaksi vääristymä muodostuu. Esimerkiksi kolossaaliselta näyttävä Grönlanti on oikeasti pienempi kuin Etelä-Amerikan Argentiina.

Vastavuoroisesti kartta peukaloi alueet sitä pienemmiksi, mitä lähemmäs päiväntasaajaa liikutaan. Argentiina ja Afrikassa sijaitseva Kongon demokraattinen tasavalta ovat oikeasti suurempia kuin Grönlanti, vaikka kartan totuus on päinvastainen.

Kaiken takana on Mercatorin projektio

Menetelmiä, joilla maapallon pintaa kuvataan kaksiulotteisella tasolla – kuten paperilla – kutsutaan projektioiksi. Suomalaiset on yleensä opetettu lukemaan karttoja niin sanotun Mercatorin projektion mukaan. Flaamilainen kartografi Gerhardus Mercator kehitti sen 1500-luvun lopulla helpottamaan merenkäyntiä.

Mercatorin projektion kritiikiksi syntyi 1970-luvulla niin sanottu Gallin-Petersin projektio. Siinä alueiden pinta-alat ovat toisiinsa nähden todenmukaisessa suhteessa.

Mercatorin projektiossa pohjoisen pallonpuoliskon maa-alueet korostuvat etelään verrattuna. Siksi Suomi näyttää noin kaksi kertaa Madagaskarin kokoiselta, vaikka totuus on käytännössä täsmälleen päinvastainen.

Maailmankartta on poliittinen

Miksi meille on tarjoiltu näin virheellinen käsitys maailmasta? Syyt ovat muun muassa poliittisia, kertoo tohtori Katariina Kosonen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteiden laitokselta.

– Asia liittyy projektion suosioon ja kuvaustavan vakiintumiseen merenkulun lisäksi muuallakin – mutta myös politiikkaan, Kosonen sanoo.

Kun Mercatorin projektio vakiintui, sen huomattiin pönkittävän maailmanpoliittisia voimasuhteita, erityisesti kehittyneiden länsimaiden vaikutusvaltaa. Samalla kritiikki projektiota kohtaan lisääntyi. 1970- ja 1980-luvuilla karttatutkijat kyseenalaistivat normit ja kehittivät uusia tapoja kuvata maailmaa.

– Kun esimerkiksi Afrikan mantereella siirtomaat alkoivat pääosin 1960-luvulla itsenäistyä, ne halusivat tehdä omaa kartografiaa, samoin kuin Amerikoissa alkuperäiskansat ryhtyivät tekemään omaansa.

Australiaa korostava niin sanottu down under -kartta osoittaa kouriintuntuvasti, kuinka käsityksemme maailmasta riippuu siitä, mihin käyttöön ja kenen lähtökohdista kartta on syntynyt. Siinä Australia komeilee keskellä ja maailma on eurooppalaisesta vinkkelistä ”ylösalaisin”: esimerkiksi Suomi näkyy pienenä täplänä oikeassa alanurkassa.

– Kartat tehtiin kritiikiksi sille, että Australiasta aina sanotaan, että se on ”down under” (alhaalla). Australialaiset keikauttivat maailmankartan päälaelleen, jolloin Britannia löytyykin samoilta seuduilta kuin Australia perinteisemmissä kartoissa, Kosonen kertoo.

Down under -kartta näyttää maailmasta toisenlaisen mutta aivan yhtä oikean totuuden.

Paperikartta valehtelee aina

Kosonen muistuttaa, että paperikartta valehtelee poikkeuksetta. Se voi olla oikein vain yhdessä suhteessa.

– Kun tasapaperille puristetaan kolme ulottuvuutta, joku niistä kärsii aina. Kartta voi olla oikeakulmainen, oikeapituinen tai oikeapintainen. Kun se on oikeakulmainen, pinta-alat kärsivät.

Vaikka karttojen historia on valheiden historiaa, Kosonen arvelee, että karttakäsityksessämme on tapahtunut käänne kohti realistisempaa maailmankuvaa.

– Koulukartat tehtiin pitkään Mercatorin projektion mukaan, mutta nykyään projektioita käytetään paljon monipuolisemmin. Vaikka luokkahuoneessa voi olla vanhanaikainen seinäkartta, Google Earth ja muut nykyiset karttapalvelut antavat maailmasta entistä realistisemman ja paremman kuvan.

The True Size -palveluun pääset täällä. Tässä muutamia poimintoja sen osoittamista totuuksista:

Suomi on yllättävän pieni

Britannia on oikeasti lähempänä Suomen kokoa kuin kartalla näyttää.