Ja näin on "edetty" eliitin tahdolla, mihin ollaan menossa?
Juttu 1:

Pariskunnan nälkälakko vakuutusyhtiötä vastaan päättyi kahdeksan päivän jälkeen – "Sydän alkoi rynkyttää ja palelimme" 

Kahdeksan päivää vakuutusyhtiön edessä istunut Jari Hautakorpi kertoo yllättyneensä ihmisten lämpimästä vastaanotosta. Huoli terveydestä ajoi parikunnan lopettamaan nälkälakkonsa.
MTV Uutiset kertoi viime viikolla Marketta ja Jari Hautakorvesta, jotka päättivät aloittaa nälkälakon vakuutusyhtiö Turvan Tampereen konttorin edessä. Pariskunta protestoi, koska vakuutusyhtiö oli todennut Marketan työkykyiseksi, vaikka hovioikeus ja Kela olivat päätyneet toiseen johtopäätökseen.
Marketta oli saanut vakavan niskavamman auto-onnettomuudessa vuonna 1993, eikä sen vuoksi ole voinut käydä töissä.
  
Terveys meni protestoinnin edelle

Nälkälakko alkoi viime viikon tiistaina, ja he uhosivat jatkavansa vaikka jouluun saakka. Eilisiltana Hautakorvet kuitenkin palasivat kotiin Ikaalisiin. Jari Hautakorven mukaan syynä lakon lopettamiseen kahdeksan päivän jälkeen oli yksinkertaisesti pariskunnan heikentynyt terveystillanne. Hän itse sairastaa diabetesta, joten ilman ruokaa oleminen otti voimille. 
– Minulla alkoi sydän rynkyttää jo toissailtana ja olo oli aika huono. Myös Marketalla oli vaikeuksia liikkua, kertoo Jari Hautakorpi.
Hän ei kuitenkaan pidä nälkälakon lopettamisena luovuttamisena. Pariskunta sai äänensä kuuluviin ja Jari Hautakorpi kuvailee kokemusta ikimuistoiseksi.
– Kylmä oli, palelimme ja tärisimme ja oli huono olo. Illalla autoon mennessä nukahdimme molemmat samantien. Se oli kuitenkin kaikki sen arvoista. Saavutimme sen mitä tavoittelimme ja enemmänkin.
Hautakorvet pärjäsivät pitkälti vedellä ja kuntojuomalla. Yöt he viettivät autossaan. Vessahädän iskiessä he suuntasivat läheiseen metsään. Koettelemukseen oli varauduttu myös siten, että reitti sairaalaan oli mietitty etukäteen.

Juttelu vieraiden kanssa piristi 

Jari Hautakorpi kertoo, että istumista ulkona helpotti ohikulkijoiden lämmin suhtautuminen. He saivat lahjaksi muun muassa villasukkia, päivän lehdet ja teetä. Paikalle saapui ihmisiä kauempaa ja myös viereisen yliopiston opiskelijat noteerasivat pariskunnan.

– Aika kului nopeasti ja piristyimme, kun koko ajan oli ihmisiä ympärillä keskustelemassa. Ja suurin osa keskusteluista liittyi heidän ongelmiinsa eikä meidän. Vuosien mittaan usko oikeuslaitokseen ja muihin ihmisiin on rapissut, joten oli hieno huomata että Suomessa on edelleen paljon hyviä ihmisiä.
Vakuutusyhtiöön Hautakorpien nälkälakolla ei ollut vaikutusta, eikä konttorista tultu ulos keskustelemaan tilanteesta. Kiistaa Marketan työkyvyttömyydestä käsitellään seuraavaksi vakuutusoikeudessa. Pariskunta on valmis viemään asiansa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

 Juttu 2:

Nyt puhuvat postinjakajat:

Toimeentulo ja jaksaminen jo nyt kestokyvyn rajoilla – ”Jos eläkeikään pitää jaksaa töissä, niin se on ihan mahdotonta”

MTV Uutisten haastattelemien postinkantajien kertomuksista paljastuu Postin ruohonjuurityöläisen karu arki. Aika ei riitä työntekoon ja kuormitus on kova. Kahden postinjakajan perhe joutuu rahapulassaan hakemaan toimeentuloa valtion toisesta taskusta, Kelalta.

Kaoottista, kiireistä. Siinä on kiteytettynä se tunne. Työaika ei riitä. Stressi tulee siitä, että ei ehdi tehdä työtä tai jaksa tehdä työtä. Että pitää jäädä ylitöihin, jotta ne voisi suorittaa.

Näin kuvailee työnsä arkea Oulussa postinkantajana työskentelevä Asko.
Asko kertoo työn määrän lisääntyneen vuosien varrella tasaisesti, eikä päivän uutinen suunnitelluista palkanalennuksista lupaa ainakaan helpompaa suuntaa uralle.
Peruspäivä alkaa kuudelta, ja tänään työpäivän olisi määrä kestää puoli neljään. Tämä kuitenkaan tuskin riittää.
– Kyllä menisi pidempään, jos jäisi ylitöihin. Maanantaina se oli kuudesta varttia vaille neljään, eikä ehditty viedä kaikkea postia siinä ajassa. Tiistaina ja perjantaina on sitten lyhyemmät työpäivät.

"Lähes puolet reitistä jakamatta"

Samaa kertoo Joensuussa postia jakava Kirsi Raassina. Työpäivä alkaa tavaran purkamisella, postin lajittelulla ja reitin selvittämisellä.
– Sitten lähdetään jakeluun, ja useimmiten kuten tänäänkin, joudun jättämään lähes puolet reitistä jakamatta. Hommat jäävät kesken valitettavan usein, toteaa Raassina.
Joensuun jatkuva kiire on arkea Oulussakin.
– Kyllä se on raskasta ja väsyttävää. On kiireellisiä aikoja, niin kuin joulut ja muut sesongit, mutta ne ovat olleet lyhytkestoisia. Nyt se tuntuu olevan pysyvä osa työnkuvaa, että yrittää ehtiä mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa, sanoo Asko.
Askon mukaan työnantajapuolella ei ymmärretä postinjakajan työn raskautta.
– Sen sanomiseen, ettei ole valmis jäämään ylitöihin, on korkea kynnys. On totuttu siihen, että kaikki työt tehdään. Mutta kun tuntuu, että se on ainoa tapa jotenkin sitä omaa jaksamista pitää yllä.
– Jos joutuu pistämään viestiä, että jotain työtehtävää ei ehdi tehdä, niin tuntuu, että sitä ei kuunnella. On vain pakko sanoa, että ei jää tekemään pidemmäksi aikaa.

Rahat valtion toisesta taskusta

Kirsi Raassinan perheessä Postin vaikeudet korostuvat, sillä Kirsin puoliso on myös samoissa töissä. Uutinen mahdollisista palkanalennuksista on tuplasti synkkä.
– Kyllä se kuulostaa enemmän kuin hurjalle. Tulee mieleen, että minkälaisia ihmisiä ne päättäjät siellä johdossa ovat. Onkohan tämä rumasti sanottu, mutta tuntuu siltä, että siellä ei ole inhimillisyyttä eikä ymmärretä mitä tämä tarkoittaa normaaleille ihmisille.
– Jos tämmöinen tapahtuu, niin se tarkoittaa esimerkiksi meille sitä, että on mentävä hakemaan Kelasta tukea. Asumistukea tai pahimmassa tapauksessa toimeentulotukea. Kun tällainen valtion laitos ei maksa meille palkkaa, niin meidän pitää hakea Kelalta rahaa, ja valtio kustantaa meidän elämisen sillä tavalla.
– Kyllä se tuntuu ihmeelliseltä, että ihminen ei voi työllä itseään elättää. Se tuntuu ihan todella uskomattomalle miten tällainen voi olla mahdollista.
Raassina kertoo, että taloudellinen tilanne perheessä on jo nyt tiukka. Lapsia on kaksi, ja kaiken kukkuraksi perheen isä joutuu lokakuussa jäämään osa-aikaiseksi – työnantajan päätöksellä.
– Kaikki ylimääräinen on pitänyt jo tässä vaiheessa karsia. Kyllä on mietitty, mistä voidaan enää karsia. Onko seuraava askel sitten, että pannaan talo myyntiin? Sitä kauhukuvaa tässä odotellaan, että mitä tuleman pitää.
Raassinan perheessä mietitään vakavasti alan vaihtoa, mutta uutta työtä ei ole helppo löytää. Päälle viisikymppinen mies on ollut koko työuransa Postilla, eikä muuta koulutusta ole.
Oulussa Askon postinjako katkeaa pian.
Oletteko harkinnut työn vaihtoa?
– Ehdottomasti vaihdan työpaikkaa.
Riippumatta siitä menevätkö palkanalennukset läpi?
– Riippumatta siitä. Jo ennenkin alennuksia tilanne on kestämätön. Jos eläkeikään pitää jaksaa töissä, niin se on ihan mahdotonta. En usko, että henkinen ja fyysinen kesto riittää siihen asti.

 Juttu 3:

Pekka jakaa postia yön selässä alle 10 eurolla tunti – yhteiskunta tukee yli 500 eurolla kuussa: ”Eihän näistä saisi oikein edes puhua”

Pekan ”palkka” tulee työnantajalta sekä veronmaksajilta ennakoivana toimeentulotukena.

Pekka jakaa postia, ja Pekka on vihainen.

Pekka ei ole Pekan oikea nimi. Pekka pelkää saavansa potkut, mikäli esiintyisi omalla nimellään.

Sellainen on nyt työilmapiiri.

– Tämä on niin syvältä, Pekka noituu.

Pekalle maksaa palkan Posti Palvelut Oy. Se on Pekan työnantaja.

Tosin Pekan palkka ei enää riitä elämiseen.

– Kaikki muuttui 1. marraskuuta 2017, Pekka kertoo.

Ammattinimikkeeltään Pekka on sanomalehdenjakaja, henkilöstöosa-alueeltaan varhaisjakaja, mikä tarkoittaa Suomen leveysasteilla, että Pekka tekee töitä enimmäkseen pimeässä. Hän jakaa yhtä valtakunnallista lehteä, yhtä maakuntalehteä ja yhtä paikallislehteä.

Pekan tapaus alkaa kuulostaa tutulta. Hän ei nimittäin enää puhu omasta puolestaan, se postijuna meni jo, vaan työkavereidensa, joille tämä kaikki on vasta edessä.

Näin meni Pekan juna.

– Meidät siirrettiin silloin syksyllä 2017 Paun (Posti- ja logistiikkalan unioni) työehtosopimuksesta Teamin (teollisuusliitto) sopimukseen. Tuloni tippuivat 40–60 prosenttia. Se oli ihan järkyttävä tiputus, Pekka sanoo.

Posti-Pekan tulot tulevatkin nyt kahdesta lähteestä, Postilta ja veronmaksajilta. Taloussanomat on nähnyt Pekan palkkakuitit. Niiden mukaan palkkaa tulee vajaat 800 euroa puolessatoista kuukaudessa.

– Viime kuussa sain 555 euroa ehkäisevää toimeentulotukea. Sillä tulee kasaan se raja 1 200 euroa, jolla pitäisi pärjätä.

Viime vuonna Pekka tienasi reilut 10 000 euroa.

Osalla Pekan työtovereista elämiseen vaadittavan ”välipalkan” maksaa oma ammattiliitto.

– Eihän näistä saisi oikein edes puhua.

Pekan palkkakuitin ylänurkassa lukee Posti Group Oyj, jonka toimitusjohtaja on viime aikoina paljon julkisuudessa ollut Heikki Malinen. Selvää on, että Maliselle maksetaan isompaa palkkaa kuin Pekalle.

• Lue lisää: Postin toimitusjohtaja Malinen valtion firmojen ylivoimainen palkkakuningas – 987 764 euroa

Sen Pekka ymmärtää. Mutta.

– Jos Malisen palkkaa leikattaisiin vaikka 30 prosenttia, niin ei se paljon tuntuisi, Pekka arvelee.

– Luulen sitä paitsi, että minulla ei ole asiaa pelaamaan sillä Sarfvikin golfosakkeella, joka Postille hankittiin.

Hän ei ole tosin kysynyt asiaa.

Malinen pääsi viime vuonna peruspalkallaan ja ylimääräisellä kannustamisella miltei miljoonan euron vuosituloihin. Pekan kohdalla kannustaminen on ollut eri suuntaista.

Palkkaa maksetaan vähemmän, mutta auton ajoseurantalaitteistolla ”kannustetaan” olemaan varoituksien uhalla ajamasta ylinopeutta öisillä kaduilla ja teillä.

Jos jakaa tutun piirin liian nopeasti, ”kannustetaan” jakamaan hitaammin, ettei tule huolimattomuutta eikä työtapaturmia eikä mitään muutakaan.

– Kaikkea seurataan, Pekka kertoo.

Pekan periaate on, että kun tehdään töitä, töitä tehdään kunnolla ja tehokkaasti, ja sitten päästään nukkumaan.

Jakopiirit vaihtelevat.

– Osaan kaikki piirit paitsi yhden. Uudella piirillä menee tietysti enemmän aikaa, Pekka sanoo.

Pekka menee nukkumaan yhdeksältä, herää puolilta öin ja ajaa postille odottamaan lehtien saapumista. Virallisesti työaika alkaa kello 2, mutta lehtiä kannattaa kärkkyä jo aikaisemmin, jolloin pääsee aikaisemmin nukkumaan.

Periaatteessa työaika loppuu 6.30.

– Mutta jos lehdet ovat myöhässä, niitä odotetaan vaikka kuinka pitkään, eikä se odotustaksa ole häävi, Pekka sanoo.

Jokaiselle jakopiirille on määritelty aika, jonka mukaan palkka maksetaan. Se voi olla esimerkiksi 2 tuntia ja 50 minuuttia. Tai jotain muuta. Piirit ovat erilaisia.

Pekan tuntipalkka on 8,98 euroa. Yölisä on 80 senttiä / tunti eli käytännössä ei juuri mitään, millä on tietysti merkitystä sekä Pekalle että Postille, koska kyseessä on yötyö.

– Monilla aloilla yölisä on isompi kun meidän tuntiliksa, Pekka naurahtaa.

Palataan ajankohtaiseen kiistaan. Posti haluaa jakajansa halvempien sopimusten piiriin.

– Meidät yöjakajat saatiin jo hoidettua. Se ei paljon ketään kiinnostanut. Nyt piti saada pakettijakelun palkat alas ja seuraavaksi olisi ollut päiväjakelu, Pekka noo.

– Yyteet oli jo mietitty, mutta nousi tämä mekkala.

Pekka on jutellut niiden kollegoidensa kanssa, joiden sopimukset ovat liipaisimella.

– Se on kyllä sitten huh-hah ja hei. Tästä maasta loppuvat jakajat.

Jos työn palkalla ei elä, työtä ei kannata tehdä.

Jakelutyötä.

Juttu 4:

Posti palkkaa satoja uusia vuokra­työn­tekijöitä noin 8,90 euron tunti­palkalla – PAU: ”Ei tällaista ole ennen tehty näin massiivisessa mitta­kaavassa”

Yritys alkaa käyttää satoja vuokratyöntekijöitä lisää SOL Logistiikkapalveluiden kautta. Postin pääluottamusmiehet saivat elokuussa useilla pakettien ja kirjeiden lajittelun työpaikoilla postikeskuksissa ja logistiikkakeskuksissa viestin. Yritys ilmoitti alkavansa käyttää satoja vuokratyöntekijöitä halvemmilla työehdoilla SOL Logistiikkapalveluiden kautta.

Uusi tytäryhtiö SOL Logistiikkapalvelut on työnantajaliitto Medialiiton jäsen. Yrityksessä käytetään Medialiiton ja työntekijäliitto Teollisuusliiton neuvottelemaa jakelun työehtosopimusta. Tuntipalkka on ollut uusissa työsopimuksissa alimmillaan 8,90 euroa tunnissa. Palkka ilmenee Taloussanomien haltuunsa saamasta työsopimuksen liitteestä:SOLin Postilla olevat vuokratyöntekijät olivat viime kevääseen asti SOL Henkilöstöpalveluiden työntekijöitä. Yrityksessä noudatettiin työntekijäliitto PAU:n ja työnantajaliitto Paltan neuvottelemaa Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, jossa lähtöpalkka on 11,34 euroa tunnissa.
PAU:n työehtoasiantuntija Jussi Saariketo pitää Postilla meneillään olevaa ”työehtosopimusten halpuutusta” kokonaisuutena ainutlaatuisena.

– Ei tällaista ole ennen tehty näin massiivisessa mittakaavassa. Tässä on kyse ihmisten ja heidän perheidensä toimeentulosta.

Erot jopa 40 prosenttia

SOL Logistiikkapalvelut perustettiin tämän vuoden huhtikuussa. Saarikedon mukaan SOL ilmoitti tuolloin vuokratyöntekijöille, että jatkossa postityötä on tarjolla tässä yrityksessä.

• Lue lisää: PAU: Postilaisten palkasta pois jopa 30 prosenttia – ”Suomi ei kaipaa työssä käyviä köyhiä, jotka saavat raskaasta työstä 1600 e/kk”

Ilmoituksen vastaanottajina oli tuolloin ilmeisesti lähes tuhat työntekijää, joista valtaosa on nuoria parikymppisiä ensimmäisessä työpaikassaan. Tieto koski sekä uusia että vanhoja työntekijöitä.

– Kesän aikana työntekijöitä on pikkuhiljaa siirretty uuteen yritykseen. Jonkin verran heitä voi olla vielä SOL Henkilöstöpalveluissakin.

Saariketo kertoo, että erot palkoissa kahden yrityksen välillä voivat nousta jopa 30–40 prosenttiin. Ilmeisesti osa SOL Logistiikkapalveluiden vuokratyöntekijöistä on saanut jakelun työehtosopimusta korkeampaa palkkaa, koska joillain paikkakunnilla on vaikeuksia saada työvoimaa.

– Uskon, että kaikki pyritään lopulta saamaan Medialiiton työehtosopimuksen piiriin.

• Lue lisää: HS: Posti suunnittelee palkanalennusta jopa 8000 työntekijälle – Antti Rinne väläyttää ratkaisuksi ”tuntuvaa” kertakorvausta

PAUn tietojen mukaan Teollisuusliiton kanta on, että SOL Logistiikkapalveluiden noudattaman työehtosopimuksen soveltamisala ei ulotu käsittelytyöhön vaan koskee ainoastaan jakajia. Medialiiton mukaan lajittelutyö on aina kuulunut jakelun työehtosopimuksen piiriin.

Ilmapiiri ”melko kehno”

PAUn Jussi Saarikedon mukaan Posti käyttää vuokratyövoimaa ”pysyväisluonteisesti” mutta myös tuurauksiin. Hän painottaa, että vuokratyövoiman osuus kokonaishenkilöstöstä vaihtelee suuresti paikkakunnittain. Esimerkiksi Liedossa ja Vantaalla määrä nousee kymmeniin prosentteihin.

– Tällä tavalla Posti saa joustavampaa työvoimaa.

Taloussanomiin yhteyttä ottaneen postilaisen mukaan suuri osa vuokratyövoimasta on nuoria, jotka eivät välttämättä tiedä, mistä voisivat saada apua ongelmatilanteissa. Joukossa on myös vuosia Postilla työskennelleitä.

Hän kuvaa, että yrityksessä työskentelevät ovat hämmentyneitä. Työilmapiiri on tällä hetkellä ”melko kehno”.

– Posti kikkailee vuokrafirmoilla, jotta se saa halvempaa työvoimaa. V-ttaa, kun ihmisiä käytetään hyväksi.

Taloussanomat pyysi useampaan kertaan Postia ja SOLia kommentoimaan asiaa. Kummastakaan ei kuitenkaan vastattu tiedusteluihin.