Miksi öljyä muodostui niin valtavan paljon juuri Persianlahden
alueelle?
– Jorma Anttila
Maapallon hiili-, öljy- ja maakaasuvarantojen muodostuminen on vienyt satoja miljoonia vuosia.
Yksittäisen esiintymän kohdalla prosessi voi olla nopeampikin. Esimerkiksi Pohjanmeren öljyesiintymät ovat 60–200 miljoonaa vuotta vanhoja, mutta niissä on myös kahden miljoonan viime vuoden aikana muodostuneita esiintymiä.
Sama jatkuu hitaasti mutta varmasti edelleen merten pohjissa ja soissa, joissa biomassaa, eräänlaista kasvi- tai bakteeripohjaista lietettä, vajoaa yhä syvemmälle korkeampaan lämpötilaan ja paineeseen. Jos tällainen aines jää sitten vuorostaan läpäisemättömän kivi- tai savikerroksen alle, syntyy sinne maankuoren puristuksessa sopivissa lämpötiloissa uutta öljyä tai kivihiiltä. Öljyesiintymiä syntyy noin 2–5 kilometrin syvyydessä ja 60–130 asteen lämpötilassa. Jos lämpötila nousee 130–250 asteeseen, muodostuu maakaasua 3–6 kilometrin syvyydessä.
Muodostus vie miljoonia vuosia. Ihmiskunnan näkökulmasta se on niin hidasta, että voimme puhua uusiutumattomista energialähteistä.
Kivihiilen ja öljyn erot johtuvat erilaisista raaka-aineista. Öljy syntyy lähes poikkeuksetta merenpohjissa sinne vajonneista kuolleista pieneliöistä. Kivihiilen muodostuminen edellyttää puita, jotka ovat kaaduttuaan jääneet suohon ja muuttuneet hitaasti hiilirikkaiksi fossiileiksi. Kivihiilen muodostuminen vaatii noin 400 asteen lämpötilan. Myös kivihiilen muodostumisessa syntyy sivutuotteena maakaasua.
Arabian niemimaan öljyvaroja selittää otollinen geologinen historia. Persianlahden alue on vanhaa merenpohjaa, johon kertyi runsaasti eliöperäistä ainetta sitä reunustavien manneralueiden ja vuoristojen vuoksi. Pitkäaikainen sedimentaatio, merivirrat, runsas merieliötoiminta ja alueen sijainti lähellä päiväntasaajaa noin 200 miljoonaa vuotta sitten loivat olosuhteet suurten öljyesiintymien syntymiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti