Vastarintasankari Manólis Glézos on kuollut – Kreikka suree miestä, joka repi hakaristilipun Akropolis-kukkulalta

 

Kreikkalainen vastarintataistelija ja vasemmistopoliitikko Manólis Glézos on kuollut.

Glézos kuoli sairaalassa sydänkohtaukseen 97 vuoden iässä.

Glézos muistetaan Kreikassa erityisesti siitä, että hän repi toverinsa kanssa natsien hakaristilipun Ateenan Akropolis-kukkulalta natsimiehityksen aikana vuonna 1941.

– Manólis Glézos edusti sukupolvea, joka ei taipunut eikä alistunut, Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ilmoitti julkilausumassaan.

Manolis Glezos died today A symbol of global resistance to Nazism (he famously climbed the Acropolis to bring down the Swastika under the nose of the SS), a political prisoner, a Member of Parliament, he proved that a true patriot is also a committed internationalist.

— Yanis Varoufakis (@yanisvaroufakis) 30. maaliskuuta 2020

– Hän todisti, että todellinen patriootti on myös vakaumuksellinen internationalisti, Kreikan entinen valtiovarainministeri Giánis Varoufákis kirjoitti Twitter-tilillään.

"Euroopan ensimmäinen partisaani"

Glézos syntyi syyskuussa 1922 Apeíranthosin kylässä Naxosin saarella. Jo ennen sotaa hän osallistui fasisteja vastustavan nuorisoryhmän toimintaan. Sodan alkaessa hän opiskeli talouskorkeakoulussa Ateenassa.

Glézos oli vain 18-vuotias, kun hän kiipesi 19-vuotiaan ystävänsä Apóstolos Santásin kanssa tiukasti vartioidulle Akropoliille keskellä yötä 30. toukokuuta 1941 ja repi Ateenan yllä liehuneen hakaristilipun alas.

– Se oli suuri lippu ja kun se putosi, se peitti meidät. Heitimme sen päältämme, halasimme ja tanssimme hieman, juuri sillä paikalla, Glézos kertoi vuosikymmeniä myöhemmin Kreikan televisiolle.

Se oli ensimmäinen näkyvä vastarintatoimi natseja vastaan. Saksa miehitti Kreikkaa vuosina 1941–44. Miehittäjät langettivat lipun alas repineille kuolemantuomion poissaolevina.

Miehittäjät vangitsivat sittemmin Glézosin mutta eivät tienneet tämän olleen lipun alas repimisen takana.

Ranskan sodanaikaisen vastarinnan johtaja Charles de Gaulle kutsui Glézosia Euroopan ensimmäiseksi partisaaniksi.

Glézos oli useaan otteeseen miehittäjien vankina sodan aikana.

Hän joutui usein vangituksi myös Kreikan kolmivuotisen sisällissodan ja Kreikkaa hallinneen oikeistolaisen sotilashallinnon 1967–74 aikana.

Kaikkiaan Glézos istui toisen maailmansodan ja Kreikan sotilasjuntan aikana vankeudessa 11 vuotta ja 4 kuukautta ja vietti 4 vuotta ja 6 kuukautta karkotettuna maasta.

Neuvostoliitto antoi Glézosille Lenin-palkinnon vuonna 1962 ja hän sai kuvansa neuvostoliittolaiseen postimerkkiin vuonna 1959.

Sodan jälkeen Glézos työskenteli journalistina ja hänet valittiin 60 vuoden aikana useita kertoja Kreikan parlamenttiin eri vasemmistopuolueiden listoilta.

"Jos jäät henkiin, älä unohda minua"

Kreikan talouskriisin aikana Glézos vastusti julkisen talouden leikkauksia ja muita talouskuritoimia.

90 vuoden ikää lähestyessäänkin Glézos nähtiin usein mielenilmausten eturintamassa. Vuonna 2012 hän sai kyynelkaasua kasvoilleen mielenosoituksessa Ateenassa.

Kun uutistoimisto Reuters kysyi häneltä, mikä piti hänet politiikan eturintamassa niin pitkään, Glézos sanoi, että se oli kuolleiden toverien muisto.

– Ennen jokaista taistelua, ennen jokaista protestia me sanoimme toisillemme: 'Jos jäät henkiin, älä unohda minua.' Maksan velkaani heille, jotka menetin noin vaikeina vuosina. Pahoittelen vain, etten ole tehnyt enempää, Glézos sanoi vuonna 2012.

Vuonna 2014, 91 vuoden iässä Glézos valittiin EU-parlamenttiin vasemmistolaisen Syriza-puolueen riveistä.

Glézosin välit puolueeseen viilenivät vuonna 2015, kun Syriza taipui EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimaan talouskuriin.