Luonnonsuojelija Pentti Linkola on kuollut
Linkola oli kuollessaan 87-vuotias.
Linkolan vuonna 2017 julkaistussa elämänkerrassa Pentti Linkola – ihminen ja legenda kuvaillaan hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Hän oli jo koululaisena kiinnostunut erilaisten havaintojen merkitsemisestä muistiin. Linkola bongasi jo nuorena lintuja. Ylioppilaaksi päästyään hän opiskeli vuoden. Ammattikalastajaksi hän ryhtyi 26-vuotiaana, vuonna 1959.
Kalastuksen ohella Linkola harjoitti pesimälintujen laskentaa ja rengastamista – ja tietenkin kirjoittamista. Hän kirjoitti Suomen Kuvalehteen jo 1960-luvulla.
1980-luvulla Linkola kirjoitti Vihreää liikettä varten periaateohjelmaksi nimeämänsä monisteen, jota ei tosin hyväksytty puolueen periaateohjelmaksi.
Monisteessa hän muun muassa ilmaisi, että yksityisautoilu on lakkautettava, elintarvikkeiden tuonti ja vienti kiellettävä ja sähkö tuotettava kotimaisella vesivoimalla.
Linkola sai ekofasistin ja kansanvallan vastustajan leiman.
Vuonna 1995 Linkola perusti Luonnonperintösäätiön, jonka tarkoituksena on hankkia lahjoitusvaroilla omistukseensa uhanalaisia metsiä ja suojella ne pysyvästi.
Linkola antoi vain muutama päivä sitten haastattelun Kulttuuritoimitus-julkaisulle. Tuolloin Linkola kommentoi lyhyesti koronaviruspandemian vaikutuksia.
”Koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa, mutta kun se on saatu lannistettua, jatkuu sama elämäntapa”, Linkola sanoi.
Haastattelussa Linkola kertoi myös terveydentilastaan.
”Olen tällainen vaivaisukko. Kävelen kepin kanssa sisällä huoneissa. Minä en enää jaksa edes seurata näitä koronajuttuja. Auttaa se jotain, mutta ilmastonmuutos ja lajikato ovat ylivoimaisesti mittavampia asioita.”
Pentti Linkola ei näe toivoa: ”Ei yksi virus juuri mitään muuta”
Erkki Kiviniemi kävi lyhyen puhelinkeskustelun filosofi, kirjailija ja kalastaja Pentti Linkolan kanssa. ”Ihminen kiihtyy, kun sen taloutta uhataan, ei maapallon takia.”
Miten suhtaudut vallitsevaan pandemiaan ja sen vaikutukseen?
– Koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa, mutta kun se on saatu lannistettua, jatkuu sama elämäntapa.
– Niin kauan kuin taloudellinen edistys ja kehitys ovat ihmisen keskeisiä tavoitteita, on maapallon pelastaminen menetetty.
Miten näet tulevaisuuden maapallolla?
– Olen pessimisti. Ihminen on evoluution tuottamista lajeista kaikkein kamalin, vaikka onkin luonut hienoa kulttuuria ja sivistystä.
– Näissä kulttuuripiireissä on toki vähemmistöjä, jotka voivat jarruttaa hieman huonoa kehitystä. Viruskin voi saada aikaan hyvää. Onhan jo ilman laatu monin paikoin parantunut, kun lentojen määrä on pudonnut.
– Yksi hyvä vähemmistö on Luonnonperintösäätiö, jonka toiminnanjohtaja on Anneli Jussila.
– Kuitenkin iso kuva on edelleen tuhoava. Ihminen valjastaa älykkyytensä taloudelliseen kasvuun. Se on kaiken aikaa keskeinen ja kyseenalaistamaton päämäärä. Eikä silloin toivoa ole.
Joillain nuorilla näyttää olevan muutostoivoa. Jospa tämä virus onkin vaikeampi nujertaa kuin edelliset?
– Kyllä tämäkin voitetaan. En halua kieltää toivon ylläpitämistä, vaikka näkymä on kaamea.
Mikä on vointisi?
– Olen tällainen vaivaisukko. Kävelen kepin kanssa sisällä huoneissa. Minä en enää jaksa edes seurata näitä koronajuttuja. Auttaa se jotain, mutta ilmastonmuutos ja lajikato ovat ylivoimaisesti mittavampia asioita.
– Nyt ihminen kiihtyy, kun sen taloutta uhataan, ei maapallon takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti