perjantai 8. joulukuuta 2017

Tässä on raha, jonka hinta nousee suuremman typeryksen teorian mukaan




Julkaistu:

On turha edes yrittää arvioida perinteisen sijoitustoiminnan arvostusmenetelmien avulla, onko 14 000 dollarin bitcoin (8.12 19000 dollaria!) ali- vai yliarvostettu vai kenties kohtuuhintainen.
Bitti- ja kryptorahojen muotivillitys ei ole tiettävästi vielä sentään niin pitkällä, että kukaan olisi nimennyt virtuaalikolikoitaan kryptoniitiksi (ks. alaviite artikkelin lopussa). Ehkä olisi aihetta.

Sen sijaan bittikolikoiden tunnetuin bitcoin on viime vuosina saanut rinnalleen lukuisia muita erinimisiä vaihtoehtoja ja kilpailijoita ethereumista tethereumiin.

Bitcoinin kaltaisia erityyppisiin lohkoketjuteknologioihin eri tavoin perustuvia virtuaalirahoja kutsutaan yleisesti bitti- ja kryptorahoiksi tai -valuutoiksi, vaikka ne eivät ole sen enempää rahaa tai valuuttaa. Ennemmin ne ovat virtuaalisia pelimerkkejä.

Näistä pelimerkeistä ja niillä internetin pelisaluunoissa vimmaisilla kierroksilla käyvä peli nousi viime viikolla tavallisten kuolevaistenkin uutiskynnyksen ylittäviksi talousuutisiksi kahden sinänsä keinotekoisen rajapyykin rikkouduttua.

Ensimmäinen meni puhki, kun bitcoinilla tehtiin kaikkien aikojen ensimmäinen kauppa yli 10 000:n Yhdysvaltain dollarin kappalehintaan. 11 000 dollarin raja ylittyi viime kuussa.

Tällä viikolla nousu on vain jatkunut: nyt hinta on jo ylittänyt 14 000 dollaria.

Toinen raja meni puhki hieman aiemmin, kun kaikkien verkon bittikolikkopörsseissä noteerattavien lähemmäs 900 erinimisen bittirahan yhteenlaskettu markkina-arvo ylitti ensi kerran 300 miljardia dollaria.

Tällaisten keinotekoisten raja-arvojen ylittyminen innostaa uutisväkeä, mutta se voi myös innostaa bittipelureita panemaan lisää oikeaa rahaa likoon, ja se voi houkutella mukaan yhä uusia pelureita.

Juuri siitä hurjat hinnannousut ovatkin syntyneet ja syntyvät vastaisuudessakin: että jo mukaan lähteneet pelurit panevat peliin kaiken aikaa kasvavia summia oikeaa rahaa ja että mukaan peliin tulee kaiken aikaa lisää ja lisäksi alati kasvavia määriä uusia pelureita.

Hinta nousee niin kauan kuin mukaan tulee lisää typeryksiä

Bitcoin tai muutkaan samankaltaiset kryptorahat eivät itsessään tuota minkäänlaista korkoa, osinkoa tai muutakaan positiivisen kassavirran tuottoa, mutta sen sijaan niistä koituu kustannuksia.

Näin ollen yksittäisen kryptorahan hinta nousee yhä korkeammaksi vain sillä ehdolla ja niin kauan kuin ”suuremman typeryksen” teoria toimii. Se taas tarkoittaa, että hinta nousee kuin tavallisessakin huutokaupassa vain niin kauan kuin joku muu suostuu maksamaan vielä korkeamman hinnan.

Suuremman typeryksen markkinoilla on harhaanjohtavaa puhua sijoittamisesta, kun kyse on pelkästään spekulatiivisesta keinottelemisesta. Sekin on täysin kunniallinen ja onnistuessaan tuottoisakin harraste, mutta se on silti riskipitoista peliä eli keinottelua eikä sijoitustoimintaa.

Samoin on jokseenkin turha edes yrittää arvioida perinteisen sijoitustoiminnan arvostusmenetelmien avulla, onko kymppitonnin bitcoin ali- vai yliarvostettu vai kenties kohtuuhintainen.

 
Suuremman typeryksen markkinoilla on harhaanjohtavaa puhua sijoittamisesta, kun kyse on pelkästään spekulatiivisesta keinottelemisesta.
Bitcoin tuskin muuttuu keinottelukohteesta sijoituskohteeksi siitä hyvästä, että sen hinnan nousuilla ja laskuilla voi pian ryhtyä keinottelemaan suoran kaupankäynnin lisäksi varta vasten räätälöityjen futuurien ja pian kai optioidenkin avulla.

Chicagon suurin johdannaispörssi CME on kertonut aloittavansa kaupankäynnin bitcoin-futuureilla ensi vuodenvaihteeseen mennessä.

Eikä keinottelu muutu muuksi siitäkään hyvästä, että suorien bitcoin-ostojen asemesta hinnannousua ryhtyy veikkaamaan tätä tarkoitusta varten perustettujen epäsuorien keinotteluvälineiden avulla.

Analyysijulkaisu Grant’s Interest Rate Observer kertoi jo syyskuussa, että varta vasten kryptokeinottelua varten perustettuja vipurahastoja oli Yhdysvalloissa tarjolla jo tuolloin ainakin 55. Manian voimistumisesta päätellen määrä lienee jo huomattavasti suurempi.

Rajoitettu määrä kolikoita vaikka rajattoman runsaasti

Bitcoin ja vastaavat bittirahat perustuvat niin sanottuun blockchain- eli lohkoketjutuotantoon, jossa uusien bittirahojen tuotanto ja vanhojen seuranta on hajautettu eri puolille verkkoa lukuisille toistensa työtä täydentäville palvelimille.

Ilmeisesti tällainen hajautettu tuotantotapa ja infrastruktuuri ovat sinänsä hyvä ja hyödyllinen keksintö, mutta sekään tuskin tekee bitcoinia tai muitakaan kryptorahoja mielekkäiksi sijoituskohteiksi.

Sitäkään lienee turha odottaa, että bitcoin tai yksikään sen epälukuisista kilpailijoista kovin pian syrjäyttäisi oikeita rahoja ja valuuttoja mitenkään vakavasti otettavana vaihdon välineenä, arvon mittana saati arvon säilyttäjänä.

Ennalta rajoitettu tuotantomäärä voi rajoittaa bitcoinien lopullisen liikkeeseen laskettavan määrän, mutta kunkin bittikolikon jakamiseen perustuvien uusien kolikoiden määrällä ei ole fysikaalisia tai bittiteknisiä rajoja. Samoin uusien vastaavien bittirahojen määrä voi kasvaa pidäkkeittä kuinka suureksi tahansa.

Kryptoniitti on mielikuvitusmineraali, jota ei esiinny oikeassa reaalimaailmassa vaan ammoiselta 1930-luvulta lähtien maailmaa milloin mistäkin pinteestä pelastaneen Superman-supersankarin (suomeksi Teräsmies) sarjakuvamaailmassa. Kryptoniitti on radioaktiivista ainetta, jonka säteily on myrkkyä Teräsmiehelle.

Lohkoketjuteknologia pähkinäkuoressa – tämä kannattaa tietää




MAHDOTONTA KÄPÄLÖIDÄ. Jokaisen lohkon sisällöstä eli datasta lasketaan tiivistefunktiolla tiiviste. Koska edellisen lohkon tiiviste on aina seuraavan lohkon sisällä, yksikin muutos datassa muuttaa kaikkien seuraavien lohkojen tiivisteitä. Näin lohkoon tallennettua dataa on mahdoton käpälöidä jälkikäteen ilman, että siitä jäisi kiinni.
Bitcoinin taustalla toimiva teknologia tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia rakentaa palveluita ja tallettaa dataa. Lohkoketjuteknologialla voi säilöä kirjanpidon lisäksi vaikkapa tiedostoja, tekstiä, kuvia tai koodia.
Sähköinen äänestys, älykkäät sopimukset, maksaminen, valuuttakauppa, viranomaisraportointi ja arvopapereiden liikkeeseenlasku voivat kaikki mullistua täysin yhden teknologian ansiosta. Kyseessä on virtuaalivaluutta bitcoinin toiminnan mahdollistava block chain eli suomeksi lohkoketju.
Lohkoketju on tekniikka, joka mahdollistaa maailman ensimmäisen hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan. Tätä tietokantaa voivat täysin luotettavasti ylläpitää ketkä tahansa halukkaat ja toisilleen tuntemattomat tahot.
Tekniikka voi poistaa rahasiirroista välikäden eli pankin. Silloin raha liikkuu suoraan siirtäjältä vastaanottajalle. Näin toimivat jo virtuaalivaluutat, kuten bitcoin. Mutta se on vasta alkua.
Lohkoketjun yhtä lohkoa voidaan verrata kirjanpidon tilikirjaan, johon kirjataan kaikki tapahtumat tietyllä ajanjaksolla. Kun tapahtumat eli vaikkapa rahansiirrot on kirjattu ja tilikirja on suljettu, se voidaan liittää aikaisempiin tilikirjoihin. Näin tilikirjoista syntyy kokonainen lohkoketju.

Tietoja ei voi muuttaa

Yhteen lohkoon kirjattuja tietoja ei voi muuttaa jälkikäteen. Syynä on se, että lohkoketju on hajautettu lukuisille eri tietokoneille. Järjestelmä tunnistaa pelkästään matemaattisesti, jos joku yrittää peukaloida jälkikäteen tiettyä lohkoa muista poikkeavaksi.
Periaatteessa voi ajatella, että jokainen ketjun lohko on kuin palapelin pala. Edeltävä lohko sopii ainoastaan seuraavaan lohkoon ja niin edelleen.
Lohkoketjussa lohkot liitetään edelliseen algoritmilla, jota kutsutaan tiivistefunktioksi. Kyseinen funktio luo mistä tahansa datasta sekalaisen merkkijonon. Tiivistefunktio toimii jokaisella käyttäjällä samalla tavalla eli tietystä datasta syntyy aina samanlainen merkkijono.
”Yhdenkin merkin muutos vaikuttaa kaikkiin seuraaviin lohkoihin.”
Tiivistefunktio varmistaa, että jokaisen syntyneen lohkon data on kaikissa eri tietokoneissa sama ja muuttumaton. Yhdenkin merkin ero tiivistefunktion laskemassa merkkijonossa kertoo, että lohko ei ole sama kuin muilla käyttäjillä.
Jokainen lohkoketjun lohko sisältää aina edeltävästä lohkosta tiivistefunktiolla lasketun merkkijonon. Käytännössä siis tiivistefunktio tekee peräkkäisistä lohkoista kuin palapelin paloja. Jos yksikin merkki jossakin lohkossa muuttuu, se vaikuttaa kaikkien seuraavien lohkojen merkkijonoihin. Näin tietyn lohkon sisältöä eli vaikkapa bitcoinien määrää ei voi jälkikäteen käpälöidä paljastumatta.

Lohkot kuin kansioita

Virtuaalirahan tapauksessa lohkoketjun tietokoneelleen tallentaneet löytävät lohkoista jokaisen historiassa tehdyn bitcoin-siirron. Kaikki siirrot ovat siis julkisesti nähtävillä. Bitcoinin kohdalla siirrot ovat kuitenkin anonyymejä, koska virtuaalirahaa kulkee koodilla lompakosta toiseen.
Lohkot ovat periaatteessa samanlaisia kansioita, joita voi löytää jokaisen tietokoneen kiintolevyltä. Juuri siinä piilee lohkoketjun hienous.
Lohkon sisään on mahdollista sisällyttää paljon muutakin kuin virtuaalirahan kirjanpitoa, oikeastaan mitä vain tiedostoja. Siellä voidaan säilöä tekstiä, kuvia tai vaikkapa pdf-asiakirjoja. Silloin asiakirjan tai kuvan tiettyyn versioon voidaan ikuisesti viitata tietyllä tunnisteella, jonka osoittama sisältö pysyy taatusti muuttumattomana.
Mutta vielä mielenkiintoisempaa on säilöä lohkon sisään koodia, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi älysopimusta. Koska lohkoon säilötty data pysyy muuttumattomana, älysopimus toimii aina samalla tavoin.
Sama pätee myös sähköiseen äänestykseen. Lohkoketjun avulla toteutetussa sähköisessä äänestysjärjestelmässä jokainen ääni on heti kaikkien nähtävillä, ja sitä on mahdotonta peukaloida jälkikäteen.
Jos nyt data sijaitsee ja laskenta tapahtuu usein keskitetysti jossain konesalissa eli pilvessä, lohkoketjun voi nähdä tämän vastakohtana. Tekniikan avulla on mahdollista laskea sähköisten tuotteiden ja palveluiden ylläpitokuluja, kun niiden toiminta jaetaan älylaitteiden kesken.
Tekniikka mahdollistaa niin paljon uusia asioita, että voimme kenties tulevaisuudessa erottaa ajan historiassa ennen lohkoketjua ja sen jälkeen – vähän kuin internetin tapauksessa.
Juttu on julkaistu alun perin Tivissä 12/2015.

"Lohkoketju on yhtä iso asia kuin Internet"




”Lohkoketjuteknologia on aivan yhtä iso asia kuin internet”, sarjayrittäjä sekä tulevaisuustutkija Sari Stenfors väittää.
Lohkoketju tarkoittaa kaikille avointa, usealla palvelimella säilytettyä transaktioiden lokikirjaa, jonka sisältö voidaan todentaa monesta lähteestä.
Lohkoketjuteknologiaa käytetään ihmisten, yritysten tai koneiden välisten sopimusten tallentamiseen digitaalisessa formaatissa.
”Arkisia esimerkkejä ovat testamentti, autokauppa, asuntokauppa, laina kaverille tai jopa avioliitto”, Stenfors luettelee.
Nykyään tarvitaan vielä kolmas osapuoli valvomaan sopimusten toteutumista. Tulevaisuudessa kuitenkin monien valvontaa tekevien organisaatioiden kuten asianajotoimistojen, notaarien ja jopa valtioiden rooli muuttuu.
Lohkoketjuteknologia mahdollistaa digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, mikromaksut, omaisuusrekisterit, identiteetti- ja maineenhallintarekisterit, äänestysjärjestelmät, laitteiden väliset maksut ja autonomiset organisaatiot.
Pankit ovat jo lähteneet kilvan kehittämään lohkoketjuun perustuvia palveluita, ja Nasdaq-pörssi on tehnyt ensimmäiset osakekaupat lohkoketjutekniikkaa käyttäen.
Todennäköisimmin vallankumous tapahtuu kuitenkin mikrotransaktioiden muodossa. Mikään järjestelmä ei ole vielä saanut niitä kannattavaksi ja puolet maailman ihmisistä on edelleen vailla kattavaa pankkiyhteyttä.
”Olennaista on hajautettu päivitys ja se, ettei lohkoketju diskriminoi. Kaikki pääsevät siihen käsiksi, riippumatta siitä, onko vähäosainen tai värillinen. Tarvitaan vain nettiyhteys.”
”Lohkoketjut tulivat julkisuuteen samaan aikaan kuin kohuttu kryptovaluutta bitcoin, mutta ne ovat kaksi eri asiaa”, Stenfors korostaa.
Moni internetin alkuvaiheen pioneereista on nyt mukana rakentamassa lohkoketjuratkaisuja.
”He uskovat siihen, että internetin alkuaikojen unelmat paremmasta maailmasta voidaan lunastaa tämän teknologian avulla.”

Lohkoketjuun voi säilöä muutakin kuin maksudataa




Tammikuussa tuli kuluneeksi seitsemän vuotta siitä, kun maailman ensimmäinen menestyksellinen kryptovaluuttajärjestelmä, bitcoin, käynnistyi.
Näkökulmasta riippuen bitcoin voi olla uhka koko nykyiselle pankkijärjestelmälle, ihanteellinen turvasatama rikolliselle rahalle tai nörttien pyramidihuijaus, joka kaatuu ennen pitkää omaan mahdottomuuteensa.
Ehkä bitcoin lukuisine ympärilleen versoneine liiketoimintamalleineen on vähän kaikkia mutta ei pelkästään mitään näistä. Moni on bitcoinin avulla jo rikastunut, mutta moni on myös menettänyt varojaan. Vielä useampi on oppinut käyttämään sitä mutkattomana ja edullisena vaihdon välineenä.
Joissakin maissa virallinen taho hyväksyy sen käytön valuuttana, toisissa se katsotaan hyödykkeeksi, joissakin se on lailla kielletty.

Lohkoketjun toimintaperiaate

Bitcoinin perustana ovat avoin koodi, vertaisverkkorakenne sekä vahva julkiseen ja yksityiseen avaimeen perustuva salaus. Kuka hyvänsä voi ladata bitcoin-ohjelmiston omalle koneelleen ja liittää sen täydeksi solmuksi järjestelmää ylläpitävään verkkoon. Järjestelmän palveluita käyttävät sovellukset, kuten bitcoin-lompakot, toimivat kuitenkin erillisinä, joten tällaista sitoutumista ei vaadita loppukäyttäjältä.
Perinteisten rahaa liikuttelevien järjestelmien perustana on luottamus: valuutan arvon takaa keskuspankki, ja verkon kauppapaikka hankkii palvelimelleen varmenteen todistaakseen identiteettinsä. Kun luottamus menetetään, seuraa ikäviä asioita, kuten Zimbabwen hyperinflaatiokierre tai Diginotarin varmenneskandaali.
Bitcoinin perustana on luottamuksen sijaan ahneus: Yhteenkään järjestelmän toimijaan ei tarvitse luottaa, koska kaikkien kannattaa toimia järjestelmän pysyvyyden ja toimivuuden takaamiseksi.
Valuutan tapahtumat tallennetaan jatkuvasti kasvavaan, kaikille yhteiseen lohkoketjuun, josta kukin louhintasolmu pitää yllä omaa, muiden kanssa identtistä kopiotaan. Solmu voi lisätä uusia tapahtumia ja lohkoja ketjuun vasta ratkaistuaan kryptografisesti vaikean laskentatehtävän. Uudet lohkot lähetetään verkon välityksellä kaikille muillekin solmuille, jotka varmentavat laskennan tapahtuneen oikein ja lisäävät lohkon omaan ketjuunsa.
Ensimmäisenä uuden lohkon lisännyt saa palkakseen tietyn määrän bittirahaa. Mikäli kaksi toimijaa lisää uuden lohkon lähes samanaikaisesti, lohko voi haarautua hetkeksi, mutta myöhemmin avattu haara sulautetaan päähaaraan automaattisesti. Lohkon lisääminen tarvitsee toimijoiden enemmistön puolelleen. Konsensus estää saman bittirahan käyttö kahteen kertaan.

Muita käyttötapoja

Bitcoinin lähdekoodi on julkista ja sen jatkokehittely tapahtuu avoimen yhteisön piirissä. Yhteisön ja siihen kuuluvien toimijoiden kasvaessa yhteisymmärryksiin muutoksista on yhä vaikeampi päästä. Parhaillaan käydään esimerkiksi kiihkeää debattia lohkon maksimikoon kasvattamisesta yhdestä kahdeksaan megatavuun. Silti tämän päivän bitcoin on paljon alkuperäistä versiota monipuolisempi.
Lohkoketjuun voi säilöä muutakin tietoa kuin maksutapahtumia. Vuonna 2014 bitcoinin transaktiotietoihin lisättiin 40 tavun mittainen metatietokenttä, johon voi tallentaa mitä hyvänsä informaatiota. Tallennapa ikuisen rakkauden lupaus bitcoin-tapahtumaan – siellä on ja pysyy, muuttumattomana, aikaleimattuna ja lähettäjän allekirjoittamana, kenen hyvänsä internetin käyttäjän saatavilla.
Bitcoin- ja lohkoketjutekniikkaa kehittäviin startup-yhtiöihin on Yhdysvalloissa kerätty jo liki miljardi dollaria riskirahoitusta. Valtaosa sijoituksista on mennyt kryptovaluuttayrityksiin, mutta muun kuin rahallisen tiedon käsittelyyn erikoistuneiden yritysten osuus kasvaa nopeasti.
Metatietokenttään voi myös tallentaa jossakin muussa järjestelmässä olevan tiedon tiivisteen, jolloin tämän tiedon muuttumattomuus voidaan taata. Tähän perustuu esimerkiksi teksasilaisen Factom-yhtiön turvallinen tiedontallennustuote.
Jos bitcoin-osoitteeseen liittää käyttäjänimen, yksityistä avaintaan voi käyttää salasanana todentamaan identiteettinsä. Jo vuonna 2012 bitcoinin tapahtumiin lisättiin monen käyttäjän allekirjoitukset. Bitcoin-osoitteeseen voidaan liittää useamman käyttäjän yksityiset avaimet, mikä on avannut ovia esimerkiksi escrow-palveluiden kehittämiseen.

Ulos bitcoinista

Onko bitcoinin lohkoketju hyvä paikka tallentaa vierasta dataa? Vaikka tallennuskustannukset ovat alhaiset (tapahtuman käsittelykustannukset ovat senttiluokassa), bitcoin ei ole tietokantana niitä nopeimpia.
Tapahtumat kootaan lohkoihin, jotka viedään ketjuun aikanaan. Uuden tapahtuman vahvistaminen kestää keskimäärin alle kymmenen minuuttia, lähes varmasti alle kaksi tuntia. No, oikean rahan siirrossa pankista pankkiin voi kulua päiviä. Mutta bitcoin pystyy käsittelemään nykyisellään alle kymmenen tapahtumaa sekunnissa, kun luottokortti- ja pankkijärjestelmissä puhutaan tuhansista.
Bitcoinin lähdekoodia muokkaamalla voi pystyttää muitakin lohkoketjusovelluksia, jotka toimivat emostaan irrallisina. Kilpailevina valuuttoina tällaiset altcoinit eivät ole yltäneet esikuvansa merkittävyyteen, mutta kiinnostavampia ovatkin muut käyttökohteet. Esimerkiksi namecoin liittää ip-osoitteeseen verkkonimen – pontimena on ollut halu vastustaa viranomaissensuuria, joka on voinut poistaa arveluttavan verkkonimen julkisesta nimipalvelusta.
Sivuketjut ovat puolestaan bitcoiniin kytkettyjä rinnakkaisketjuja, jotka voivat vaihtaa kryptovaluuttaa pääketjun kanssa. Niitä voidaan käyttää laajentamaan bitcoinin toiminnallisuutta uusille alueille tai testaamaan itse bitcoinin uusia toimintoja. Sivuketjujen pääaktivisti on Blockstream-yhtiö, joka julkisti ensimmäiset tuotteensa loppukesästä.
Julkisten lohkokoodisovellusten menestyksen avaimena tai tiellä on ollut ansaintalogiikka. Miten toimijat motivoidaan uhraamaan laskentakapasiteettia yhteisen hyvän eteen? Louhittuja bitcoineja voi käyttää maksuvälineinä tai ne voi muuttaa perinteiseksi rahaksi, mutta muunlaisten ansaintamallien menestys on ollut satunnaisempaa.

Isot toimijat kiinnostuvat

Julkisten lohkoketjujen lisäksi voidaan perustaa yrityskohtaisia tai jollekin yritysryhmittymälle rajattuja yksityisiä lohkoketjuja. Esimerkiksi viidentoista yrityksen konsortiossa lohko voitaisiin katsoa validoiduksi, kun kymmenen noodia on sen allekirjoittanut, mikä nopeuttaa toimintaa merkittävästi. Konsortion ei myöskään tarvitsisi pelätä jonkin hämärän ulkomaisen datakeskuksen kaappaavan ketjua ylivertaisella laskentatehollaan, koska kirjoitusoikeus lohkoketjuun olisi vain ennalta määritellyillä käyttäjillä.
Monet perinteiset tietotekniikka-alan toimijat ovat kiinnostuneet lohkoketjuteknologian mahdollisuuksista. Esimerkiksi IBM on sitoutunut lohkoketjuihin ja rakentaa jo avoimen lähdekoodin prototyyppejä valikoitujen asiakkaidensa kanssa. IBM näkee lupaavimpina sovelluskohteina esineiden internetin ja älykkäät sopimukset, eräänä esimerkkinä Samsungin kanssa kehitetty Adept.
Jo bitcoinissa on alkeellinen skriptikieli. Se viitoittaa tietä älykkäisiin sopimuksiin, joiden osapuolet kommunikoisivat keskenään lohkoketjutekniikalla. Vaikkapa tulostin voisi tilata tarvitessaan värikasetteja kulloinkin edullisimmalta sopimuskumppanilta ja maksaa tilauksen saman tien kryptovaluutalla.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Tivissä 12/2015.

ارز رمزپایه

از ویکی‌پدیا
ارز رمزپایه واسط مبادله‌ای است که از رمزنگاری برای ایمنی بخشی به تراکنش‌ها و کنترل تولید واحدهای جدید (از همان ارز) استفاده می‌کند.ارزهای رمزپایه زیرمجموعه‌ای از ارزهای بدیل یا به طور مشخص ارزهای دیجیتالی هستند. بیتکوین در سال ۲۰۰۹ به عنوان اولین ارز رمزپایه غیر متمرکز ایجاد شد از آن زمان تاکنون ارزهای رمزپایه متعددی ایجاد شده‌اند. که معمولاً ارزهای جایگزین بیتکوین نیز نامیده می‌شوند.
ارزهای رمزپایه از کنترل غیرمتمرکز استفاده می‌کنند که در مقابل نظام‌های بانکداری متمرکز قرار می‌گیرد غیر متمرکز بودن کنترل با پایگاه داده تراکنش‌های زنجیره بلوکی بیتکوین مرتبط می‌شود که نقش دفتر کل توزیع شده را دارد.

ماینینگ، بیت کوین و ارز رمزپایه به زبان ساده


همه چیز در مورد بیت کوین و ارز رمزپایه
ماینینگ، بیت کوین و ارز رمزپایه به زبان ساده
«ارزهای رمزپایه» (Cryptocurrency) مانند «بیت کوین» (Bitcoin) مدت زیادی است که به بحثی داغ در میان کسب‌وکارها، دولت‌ها و عموم مردم تبدیل شده‌اند. چنین ارزهایی از جهاتی شبیه ارزهای سنتی مانند دلار و یورو هستند. ارز رمزپایه همانند ارزهای سنتی ارزشی دارد و می‌توان آن را خریدوفروش کرد. اما ارز رمزپایه در نحوه‌ی خلق و نوع استفاده، تفاوت‌های زیادی با ارزهای سنتی دارد. شاید پیش‌ازاین، عبارت ارز رمزپایه را شنیده باشید اما احتمالا در مورد این موضوع اطلاعات چندان زیادی ندارید. ارز رمزپایه دقیقا چیست؟ ارزهای دیجیتالی با وجود این که هر روز گسترده‌تر می‌شوند، اما سازوکار آن‌ها بسیار پیچیده است. در این مطلب تصمیم داریم که به‌طور مختصر و مفید مفاهیم ابتدایی این ارزها را شرح دهیم و در کنار تاریخچه‌ی آن‌ها، مزایای استفاده از آن‌ها را عنوان کنیم.

تعریف ارز رمزپایه

همه چیز در مورد بیت کوین و ارز رمزپایه
خب، چگونه می‌توان ارز رمزپایه را تعریف کرد؟ اگر بخواهیم به‌طور ساده توضیح دهیم، ارزهای رمزپایه نوعی از ارزهای دیجیتالی هستند که کاربران با استفاده از آن‌ها می‌توانند معاملات آنلاین انجام دهند. این ارزها مانند ارزهای عادی نیستند که توسط بانک‌ها و دولت‌ها کنترل می‌شوند. چنین مشخصه‌ای باعث شده که ارزهای رمزپایه مزایا و معایب خودشان را داشته باشند که در ادامه بیشتر توضیح می‌دهیم.
ارزهای رمزپایه غیرمتمرکز هستند و به‌جای یک نفر یا یک شرکت، توسط شبکه‌ای از کامپیوترها کنترل می‌شوند. اگر مثلا ارز دیجیتالی خریداری کنید، این ارز در فضای ابری یا به‌صورت آفلاین در یک کامپیوتر ذخیره می‌شود و می‌توانید آن را به کامپیوترها یا گوشی‌های دیگر ارسال کنید. هرکدام از ردوبدل‌های مالی در فضایی به نام «بلاک‌چین» (blockchain) یا «زنجیره‌ی بلوک‌ها» ذخیره می‌شود که دسترسی به آن برای تمام مالکان این آزاد است.

ماینینگ یا استخراج بیت کوین و ارز رمزپایه چگونه انجام می‌شود؟

همه چیز در مورد بیت کوین و ارز رمزپایه
ارزهای رمزپایه از طریق فرآیندی به نام «ماینینگ» (Mining) یا استخراج تولید می‌شوند. برای این کار کامپیوترهایی تلاش می‌کنند معماهای ریاضی پیچیده‌ای تحت عنوان «هش» (hash) را حل کنند.
افرادی در سرتاسر جهان سعی می‌کنند که درزمینه‌ی حل «هش» اولین نفر باشند و هرکسی که موفق به انجام چنین کاری شود، مقداری از ارز رمزپایه را به‌عنوان پاداش دریافت می‌کند. چنین کاری نیازمند سخت‌افزار مخصوصی است که به‌طور شبانه‌روز کار کند؛ به همین خاطر حتی اگر یک کامپیوتر با کارت گرافیک سریع داشته باشید هم به‌احتمال‌زیاد در چنین راهی موفق نخواهید بود.
البته به‌غیراز استخراج، راه‌های دیگری برای به دست آوردن ارزهای رمزپایه وجود دارد. آسان‌ترین راه این است که از طریق فروشگاه‌های آنلاین چنین ارزهایی را بخرید و سپس می‌توانید آن را به دیگر کاربران بفروشید. همانند طلا و سهام و خیلی چیزهای دیگر، قیمت ارزهای رمزپایه بر اساس عرضه و تقاضا مشخص می‌شود و به همین خاطر، قیمت این ارزها افت‌وخیزهای زیادی را تجربه می‌کند.
گران‌ترین این ارزها بیت کوین است که هر واحد آن در حال حاضر حدود ....... دلار قیمت دارد. قیمت این ارز در طی سال‌های اخیر به طرز چشمگیری افزایش یافته است. در زمانی که بیت کوین تازه معرفی شده بود، هر واحد آن فقط چند سنت قیمت داشت.

مزایا و معایب ارز رمزپایه

همه چیز در مورد بیت کوین و ارز رمزپایه
یکی از مهم‌ترین مزایای چنین ارزهایی این است که به کاربران اجازه می‌دهد به‌صورت ناشناس تراکنش‌ها را انجام دهند. گرچه هر تراکنشی ثبت می‌شود و برای عموم به نمایش درمی‌آید، اما می‌توانید بدون استفاده از اطلاعات شخصی مانند نام، آدرس و این‌گونه موارد، مبالغ مختلفی را ارسال یا دریافت کنید.
از معایب این ارزها هم می‌توان به استفاده‌ی گروه‌های خلاف‌کار از آن‌ها اشاره کرد؛ از آنجا ‌که هویت طرف‌های معامله‌ی چنین ارزهایی غیرقابل‌شناسایی است، ارزهای رمزپایه در بین خلاف‌کاران محبوبیت زیادی دارد. به خاطر همین موضوع و موارد دیگر، دولت‌ها دل خوشی از چنین ارزهایی ندارند و تلاش می‌کنند استفاده از ارزهای رمزپایه به‌طور شفاف‌تری صورت بگیرد. گفته می‌شود یکی از دلایل محبوبیت زیاد و افزایش قیمت ارزهای رمزپایه در سال‌های اخیر، استفاده‌ی گسترده‌ی خلاف‌کاران از آن‌ها است.
از دیگر مزایای این ارزها، پایین بودن کارمزد تراکنش‌های آن‌ها است. هرچند که برای هر معامله باید کارمزدی پرداخت شود، اما مبلغ آن از کارمزد بانک‌ها و موسسه‌های مالی کمتر است. علاوه بر این، امکان جعل ارزهای رمزپایه وجود ندارد.
امنیت این ارزها هم می‌تواند یک نقطه‌ضعف بالقوه باشد. ارز رمزپایه‌ای که کاربر می‌خرد، در یک کیف پول دیجیتالی ذخیره می‌شود؛ این کیف پول می‌تواند در یک فضای ابری باشد که هک کردن آن امکان‌پذیر است و درصورتی‌که چنین اتفاقی روی دهد، فرد هکر می‌تواند کیف پول مذکور را بدزدد. یک راه دیگر، ذخیره‌ی کیف پول دیجیتالی به‌صورت آفلاین (مثلا در کامپیوتر) است و روی آوردن به چنین روشی هم بدون مخاطره نیست؛ مثلا امکان دارد کامپیوتر خراب شود و دیگر روشن نشود یا حتی کامپیوتر به سرقت برود.
این را هم مدنظر داشته باشید که تمام تراکنش‌های ارزهای رمزپایه غیرقابل‌بازگشت هستند و هیچ نهاد نظارتی برای شکایت کاربران وجود ندارد. این یعنی که اگر مثلا به فردی پولی پرداخت کنید و آن فرد کالای موردنظر را برای شما ارسال نکند، کار چندانی از دست شما برنمی‌آید.

معرفی بزرگ‌ترین ارزهای رمزپایه

همه چیز در مورد بیت کوین و ارز رمزپایه
بیت کوین بزرگ‌ترین و معروف‌ترین ارز رمزپایه محسوب می‌شود که میلیون‌ها نفر از سرتاسر جهان از آن استفاده می‌کنند. فردی با لقب «ساتوشی ناکاموتو» (Satoshi Nakamoto) در سال ۲۰۰۹ این واحد پول را بنیاد گذاشت. هرچند، بیت کوین تنها ارز رمزپایه نیست و گفته می‌شود که حدود ۱۰۰۰ نوع ارز رمزپایه وجود دارد.
گرچه چنین ارزهایی بسیار زیاد هستند، اما فقط تعداد کمی از آن‌ها شهرت و ارزش بسیار بالایی دارند. در ادامه، فهرستی از بزرگ‌ترین ارزهای رمزپایه و ارزش کلی آن‌ها را می‌توانید ببینید. منبع فهرست زیر سایت CoinMarketCap است.
  1. بیت کوین: ۹۸٫۴۹ میلیارد دلار
  2. اتیریم: ۲۸٫۲ میلیارد دلار
  3. ریپل: ۷٫۸۴ میلیارد دلار
  4. بیت کوین کش: ۵٫۶۳ میلیارد دلار
  5. لایت‌کوین: ۲٫۹۹ میلیارد دلار
  6. دش: ۲٫۱۶ میلیارد دلار
  7. ان‌ای‌ام: ۱٫۷۹ میلیارد دلار
  8. بیت‌کانکت: ۱٫۵۸ میلیارد دلار
  9. نئو: ۱٫۴ میلیارد دلار
  10. مونرو: ۱٫۳۵ میلیارد دلار
همانطور که در این فهرست مشاهده می‌کنید، ارزش بیت کوین از ارزهای دیگر بسیار بالاتر است. با توجه به فاصله‌ی زیاد بیت کوین از ارزهای رقیب، می‌توان گفت که این ارز به این زودی‌ها از مقام اول پایین نخواهد آمد.

سخن آخر

با خواندن این مطلب، تصویری کلی از ارز رمزپایه در ذهنتان نقش بسته است. چنین ارزهایی آمده‌اند که بمانند و باید به حضور آن‌ها عادت کنیم. هرچند احتمالا ارزهای کوچک‌تر در آینده‌ی نزدیک از صحنه‌ی رقابت کنار می‌روند، اما بزرگان این عرصه مانند بیت کوین و اتیریم به این راحتی‌ها عرصه‌ی رقابت را ترک نمی‌کنند.
چنین ارزهایی را نباید فقط به چشم نوع جدیدی از وجه پرداختی نگاه کرد، بلکه می‌توان از آن‌ها به‌عنوان سرمایه‌گذاری هم استفاده کرد. ارزش بیت کوین از زمان معرفی تا حالا به‌طور چشمگیری افزایش یافته است. هرچند، ارزهای رمزپایه بی‌ثبات هستند و شاید فقط در عرض یک روز، ارزش آن‌ها چند صد دلار بالا یا پایین برود. برای همین با سرمایه‌گذاری روی این ارزها، در مدت‌زمان کمی می‌توانید پول زیادی را به دست آورید یا از دست بدهید.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti