Tässä on raha, jonka hinta nousee suuremman typeryksen teorian mukaan
Julkaistu:
On turha edes yrittää arvioida perinteisen
sijoitustoiminnan arvostusmenetelmien avulla, onko 14 000 dollarin
bitcoin (8.12 19000 dollaria!) ali- vai yliarvostettu vai kenties kohtuuhintainen.
Bitti- ja kryptorahojen muotivillitys ei ole tiettävästi vielä sentään
niin pitkällä, että kukaan olisi nimennyt virtuaalikolikoitaan
kryptoniitiksi
(ks. alaviite artikkelin lopussa). Ehkä olisi aihetta.
Sen sijaan bittikolikoiden tunnetuin bitcoin on viime vuosina saanut
rinnalleen lukuisia muita erinimisiä vaihtoehtoja ja kilpailijoita
ethereumista tethereumiin.
Bitcoinin kaltaisia erityyppisiin lohkoketjuteknologioihin eri
tavoin perustuvia virtuaalirahoja kutsutaan yleisesti bitti- ja
kryptorahoiksi tai -valuutoiksi, vaikka ne eivät ole sen enempää rahaa
tai valuuttaa. Ennemmin ne ovat virtuaalisia pelimerkkejä.
Näistä pelimerkeistä ja niillä internetin pelisaluunoissa
vimmaisilla kierroksilla käyvä peli nousi viime viikolla tavallisten
kuolevaistenkin uutiskynnyksen ylittäviksi talousuutisiksi kahden
sinänsä keinotekoisen rajapyykin rikkouduttua.
Ensimmäinen meni puhki, kun bitcoinilla tehtiin kaikkien aikojen
ensimmäinen kauppa yli 10 000:n Yhdysvaltain dollarin kappalehintaan.
11 000 dollarin raja ylittyi viime kuussa.
Tällä viikolla nousu on vain jatkunut: nyt hinta on jo ylittänyt 14 000 dollaria.
Toinen raja meni puhki hieman aiemmin, kun kaikkien verkon
bittikolikkopörsseissä noteerattavien lähemmäs 900 erinimisen bittirahan
yhteenlaskettu markkina-arvo ylitti ensi kerran 300 miljardia dollaria.
Tällaisten keinotekoisten raja-arvojen ylittyminen innostaa
uutisväkeä, mutta se voi myös innostaa bittipelureita panemaan lisää
oikeaa rahaa likoon, ja se voi houkutella mukaan yhä uusia pelureita.
Juuri siitä hurjat hinnannousut ovatkin syntyneet ja syntyvät
vastaisuudessakin: että jo mukaan lähteneet pelurit panevat peliin
kaiken aikaa kasvavia summia oikeaa rahaa ja että mukaan peliin tulee
kaiken aikaa lisää ja lisäksi alati kasvavia määriä uusia pelureita.
Hinta nousee niin kauan kuin mukaan tulee lisää typeryksiä
Bitcoin
tai muutkaan samankaltaiset kryptorahat eivät itsessään tuota
minkäänlaista korkoa, osinkoa tai muutakaan positiivisen kassavirran
tuottoa, mutta sen sijaan niistä koituu kustannuksia.
Näin ollen yksittäisen kryptorahan hinta nousee yhä korkeammaksi
vain sillä ehdolla ja niin kauan kuin ”suuremman typeryksen” teoria
toimii. Se taas tarkoittaa, että hinta nousee kuin tavallisessakin
huutokaupassa vain niin kauan kuin joku muu suostuu maksamaan vielä
korkeamman hinnan.
Suuremman typeryksen markkinoilla on harhaanjohtavaa puhua
sijoittamisesta, kun kyse on pelkästään spekulatiivisesta
keinottelemisesta. Sekin on täysin kunniallinen ja onnistuessaan
tuottoisakin harraste, mutta se on silti riskipitoista peliä eli
keinottelua eikä sijoitustoimintaa.
Samoin on jokseenkin turha edes yrittää arvioida perinteisen
sijoitustoiminnan arvostusmenetelmien avulla, onko kymppitonnin bitcoin
ali- vai yliarvostettu vai kenties kohtuuhintainen.
Suuremman typeryksen markkinoilla on harhaanjohtavaa puhua
sijoittamisesta, kun kyse on pelkästään spekulatiivisesta
keinottelemisesta.
Bitcoin tuskin muuttuu keinottelukohteesta
sijoituskohteeksi siitä hyvästä, että sen hinnan nousuilla ja laskuilla
voi pian ryhtyä keinottelemaan suoran kaupankäynnin lisäksi varta vasten
räätälöityjen futuurien ja pian kai optioidenkin avulla.
Chicagon suurin johdannaispörssi CME on kertonut aloittavansa kaupankäynnin bitcoin-futuureilla ensi vuodenvaihteeseen mennessä.
Eikä keinottelu muutu muuksi siitäkään hyvästä, että suorien
bitcoin-ostojen asemesta hinnannousua ryhtyy veikkaamaan tätä
tarkoitusta varten perustettujen epäsuorien keinotteluvälineiden avulla.
Analyysijulkaisu Grant’s Interest Rate Observer kertoi jo
syyskuussa, että varta vasten kryptokeinottelua varten perustettuja
vipurahastoja oli Yhdysvalloissa tarjolla jo tuolloin ainakin 55. Manian
voimistumisesta päätellen määrä lienee jo huomattavasti suurempi.
Rajoitettu määrä kolikoita vaikka rajattoman runsaasti
Bitcoin
ja vastaavat bittirahat perustuvat niin sanottuun blockchain- eli
lohkoketjutuotantoon, jossa uusien bittirahojen tuotanto ja vanhojen
seuranta on hajautettu eri puolille verkkoa lukuisille toistensa työtä
täydentäville palvelimille.
Ilmeisesti tällainen hajautettu tuotantotapa ja infrastruktuuri ovat
sinänsä hyvä ja hyödyllinen keksintö, mutta sekään tuskin tekee
bitcoinia tai muitakaan kryptorahoja mielekkäiksi sijoituskohteiksi.
Sitäkään lienee turha odottaa, että bitcoin tai yksikään sen
epälukuisista kilpailijoista kovin pian syrjäyttäisi oikeita rahoja ja
valuuttoja mitenkään vakavasti otettavana vaihdon välineenä, arvon
mittana saati arvon säilyttäjänä.
Ennalta rajoitettu tuotantomäärä voi rajoittaa bitcoinien lopullisen
liikkeeseen laskettavan määrän, mutta kunkin bittikolikon jakamiseen
perustuvien uusien kolikoiden määrällä ei ole fysikaalisia tai
bittiteknisiä rajoja. Samoin uusien vastaavien bittirahojen määrä voi
kasvaa pidäkkeittä kuinka suureksi tahansa.
Kryptoniitti on mielikuvitusmineraali, jota ei esiinny oikeassa
reaalimaailmassa vaan ammoiselta 1930-luvulta lähtien maailmaa milloin
mistäkin pinteestä pelastaneen Superman-supersankarin (suomeksi
Teräsmies) sarjakuvamaailmassa. Kryptoniitti on radioaktiivista ainetta,
jonka säteily on myrkkyä Teräsmiehelle.
Lohkoketjuteknologia pähkinäkuoressa – tämä kannattaa tietää
MAHDOTONTA KÄPÄLÖIDÄ. Jokaisen lohkon
sisällöstä eli datasta lasketaan tiivistefunktiolla tiiviste. Koska
edellisen lohkon tiiviste on aina seuraavan lohkon sisällä, yksikin
muutos datassa muuttaa kaikkien seuraavien lohkojen tiivisteitä. Näin
lohkoon tallennettua dataa on mahdoton käpälöidä jälkikäteen ilman, että
siitä jäisi kiinni.
Bitcoinin taustalla toimiva teknologia tarjoaa uudenlaisia
mahdollisuuksia rakentaa palveluita ja tallettaa dataa.
Lohkoketjuteknologialla voi säilöä kirjanpidon lisäksi vaikkapa
tiedostoja, tekstiä, kuvia tai koodia.
Sähköinen äänestys, älykkäät sopimukset, maksaminen, valuuttakauppa,
viranomaisraportointi ja arvopapereiden liikkeeseenlasku voivat kaikki
mullistua täysin yhden teknologian ansiosta. Kyseessä on
virtuaalivaluutta bitcoinin toiminnan mahdollistava block chain eli
suomeksi lohkoketju.
Lohkoketju on tekniikka, joka mahdollistaa maailman ensimmäisen
hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan. Tätä tietokantaa voivat täysin
luotettavasti ylläpitää ketkä tahansa halukkaat ja toisilleen
tuntemattomat tahot.
Tekniikka voi poistaa rahasiirroista välikäden eli pankin. Silloin
raha liikkuu suoraan siirtäjältä vastaanottajalle. Näin toimivat jo
virtuaalivaluutat, kuten bitcoin. Mutta se on vasta alkua.
Lohkoketjun yhtä lohkoa voidaan verrata kirjanpidon tilikirjaan,
johon kirjataan kaikki tapahtumat tietyllä ajanjaksolla. Kun tapahtumat
eli vaikkapa rahansiirrot on kirjattu ja tilikirja on suljettu, se
voidaan liittää aikaisempiin tilikirjoihin. Näin tilikirjoista syntyy
kokonainen lohkoketju.
Tietoja ei voi muuttaa
Yhteen lohkoon kirjattuja tietoja ei voi muuttaa jälkikäteen. Syynä
on se, että lohkoketju on hajautettu lukuisille eri tietokoneille.
Järjestelmä tunnistaa pelkästään matemaattisesti, jos joku yrittää
peukaloida jälkikäteen tiettyä lohkoa muista poikkeavaksi.
Periaatteessa voi ajatella, että jokainen ketjun lohko on kuin
palapelin pala. Edeltävä lohko sopii ainoastaan seuraavaan lohkoon ja
niin edelleen.
Lohkoketjussa lohkot liitetään edelliseen algoritmilla, jota
kutsutaan tiivistefunktioksi. Kyseinen funktio luo mistä tahansa datasta
sekalaisen merkkijonon. Tiivistefunktio toimii jokaisella käyttäjällä
samalla tavalla eli tietystä datasta syntyy aina samanlainen merkkijono.
”Yhdenkin merkin muutos vaikuttaa kaikkiin seuraaviin lohkoihin.”
Tiivistefunktio varmistaa, että jokaisen syntyneen lohkon data on
kaikissa eri tietokoneissa sama ja muuttumaton. Yhdenkin merkin ero
tiivistefunktion laskemassa merkkijonossa kertoo, että lohko ei ole sama
kuin muilla käyttäjillä.
Jokainen lohkoketjun lohko sisältää aina edeltävästä lohkosta
tiivistefunktiolla lasketun merkkijonon. Käytännössä siis
tiivistefunktio tekee peräkkäisistä lohkoista kuin palapelin paloja. Jos
yksikin merkki jossakin lohkossa muuttuu, se vaikuttaa kaikkien
seuraavien lohkojen merkkijonoihin. Näin tietyn lohkon sisältöä eli
vaikkapa bitcoinien määrää ei voi jälkikäteen käpälöidä paljastumatta.
Lohkot kuin kansioita
Virtuaalirahan tapauksessa lohkoketjun tietokoneelleen tallentaneet
löytävät lohkoista jokaisen historiassa tehdyn bitcoin-siirron. Kaikki
siirrot ovat siis julkisesti nähtävillä. Bitcoinin kohdalla siirrot ovat
kuitenkin anonyymejä, koska virtuaalirahaa kulkee koodilla lompakosta
toiseen.
Lohkot ovat periaatteessa samanlaisia kansioita, joita voi löytää
jokaisen tietokoneen kiintolevyltä. Juuri siinä piilee lohkoketjun
hienous.
Lohkon sisään on mahdollista sisällyttää paljon muutakin kuin
virtuaalirahan kirjanpitoa, oikeastaan mitä vain tiedostoja. Siellä
voidaan säilöä tekstiä, kuvia tai vaikkapa pdf-asiakirjoja. Silloin
asiakirjan tai kuvan tiettyyn versioon voidaan ikuisesti viitata
tietyllä tunnisteella, jonka osoittama sisältö pysyy taatusti
muuttumattomana.
Mutta vielä mielenkiintoisempaa on säilöä lohkon sisään koodia, mikä
voi tarkoittaa esimerkiksi älysopimusta. Koska lohkoon säilötty data
pysyy muuttumattomana, älysopimus toimii aina samalla tavoin.
Sama pätee myös sähköiseen äänestykseen. Lohkoketjun avulla
toteutetussa sähköisessä äänestysjärjestelmässä jokainen ääni on heti
kaikkien nähtävillä, ja sitä on mahdotonta peukaloida jälkikäteen.
Jos nyt data sijaitsee ja laskenta tapahtuu usein keskitetysti
jossain konesalissa eli pilvessä, lohkoketjun voi nähdä tämän
vastakohtana. Tekniikan avulla on mahdollista laskea sähköisten
tuotteiden ja palveluiden ylläpitokuluja, kun niiden toiminta jaetaan
älylaitteiden kesken.
Tekniikka mahdollistaa niin paljon uusia asioita, että voimme kenties
tulevaisuudessa erottaa ajan historiassa ennen lohkoketjua ja sen
jälkeen – vähän kuin internetin tapauksessa. Juttu on julkaistu alun perin Tivissä 12/2015.
"Lohkoketju on yhtä iso asia kuin Internet"
”Lohkoketjuteknologia on aivan yhtä iso asia kuin internet”, sarjayrittäjä sekä tulevaisuustutkija Sari Stenfors väittää.
Lohkoketju tarkoittaa kaikille avointa, usealla palvelimella
säilytettyä transaktioiden lokikirjaa, jonka sisältö voidaan todentaa
monesta lähteestä.
Lohkoketjuteknologiaa käytetään ihmisten, yritysten tai koneiden välisten sopimusten tallentamiseen digitaalisessa formaatissa.
”Arkisia esimerkkejä ovat testamentti, autokauppa, asuntokauppa, laina kaverille tai jopa avioliitto”, Stenfors luettelee.
Nykyään tarvitaan vielä kolmas osapuoli valvomaan sopimusten
toteutumista. Tulevaisuudessa kuitenkin monien valvontaa tekevien
organisaatioiden kuten asianajotoimistojen, notaarien ja jopa valtioiden
rooli muuttuu.
Lohkoketjuteknologia mahdollistaa digitaaliset valuutat, älykkäät
sopimukset, mikromaksut, omaisuusrekisterit, identiteetti- ja
maineenhallintarekisterit, äänestysjärjestelmät, laitteiden väliset
maksut ja autonomiset organisaatiot.
Pankit ovat jo lähteneet kilvan kehittämään lohkoketjuun perustuvia
palveluita, ja Nasdaq-pörssi on tehnyt ensimmäiset osakekaupat
lohkoketjutekniikkaa käyttäen.
Todennäköisimmin vallankumous tapahtuu kuitenkin mikrotransaktioiden
muodossa. Mikään järjestelmä ei ole vielä saanut niitä kannattavaksi ja
puolet maailman ihmisistä on edelleen vailla kattavaa pankkiyhteyttä.
”Olennaista on hajautettu päivitys ja se, ettei lohkoketju
diskriminoi. Kaikki pääsevät siihen käsiksi, riippumatta siitä, onko
vähäosainen tai värillinen. Tarvitaan vain nettiyhteys.”
”Lohkoketjut tulivat julkisuuteen samaan aikaan kuin kohuttu
kryptovaluutta bitcoin, mutta ne ovat kaksi eri asiaa”, Stenfors
korostaa.
Moni internetin alkuvaiheen pioneereista on nyt mukana rakentamassa lohkoketjuratkaisuja.
”He uskovat siihen, että internetin alkuaikojen unelmat paremmasta maailmasta voidaan lunastaa tämän teknologian avulla.”
Lohkoketjuun voi säilöä muutakin kuin maksudataa
Tammikuussa tuli kuluneeksi seitsemän vuotta siitä, kun maailman
ensimmäinen menestyksellinen kryptovaluuttajärjestelmä, bitcoin,
käynnistyi.
Näkökulmasta riippuen bitcoin voi olla uhka koko nykyiselle
pankkijärjestelmälle, ihanteellinen turvasatama rikolliselle rahalle tai
nörttien pyramidihuijaus, joka kaatuu ennen pitkää omaan
mahdottomuuteensa.
Ehkä bitcoin lukuisine ympärilleen versoneine liiketoimintamalleineen
on vähän kaikkia mutta ei pelkästään mitään näistä. Moni on bitcoinin
avulla jo rikastunut, mutta moni on myös menettänyt varojaan. Vielä
useampi on oppinut käyttämään sitä mutkattomana ja edullisena vaihdon
välineenä.
Joissakin maissa virallinen taho hyväksyy sen käytön valuuttana,
toisissa se katsotaan hyödykkeeksi, joissakin se on lailla kielletty.
Lohkoketjun toimintaperiaate
Bitcoinin perustana ovat avoin koodi, vertaisverkkorakenne sekä vahva
julkiseen ja yksityiseen avaimeen perustuva salaus. Kuka hyvänsä voi
ladata bitcoin-ohjelmiston omalle koneelleen ja liittää sen täydeksi
solmuksi järjestelmää ylläpitävään verkkoon. Järjestelmän palveluita
käyttävät sovellukset, kuten bitcoin-lompakot, toimivat kuitenkin
erillisinä, joten tällaista sitoutumista ei vaadita loppukäyttäjältä.
Perinteisten rahaa liikuttelevien järjestelmien perustana on
luottamus: valuutan arvon takaa keskuspankki, ja verkon kauppapaikka
hankkii palvelimelleen varmenteen todistaakseen identiteettinsä. Kun
luottamus menetetään, seuraa ikäviä asioita, kuten Zimbabwen
hyperinflaatiokierre tai Diginotarin varmenneskandaali.
Bitcoinin perustana on luottamuksen sijaan ahneus: Yhteenkään
järjestelmän toimijaan ei tarvitse luottaa, koska kaikkien kannattaa
toimia järjestelmän pysyvyyden ja toimivuuden takaamiseksi.
Valuutan tapahtumat tallennetaan jatkuvasti kasvavaan, kaikille
yhteiseen lohkoketjuun, josta kukin louhintasolmu pitää yllä omaa,
muiden kanssa identtistä kopiotaan. Solmu voi lisätä uusia tapahtumia ja
lohkoja ketjuun vasta ratkaistuaan kryptografisesti vaikean
laskentatehtävän. Uudet lohkot lähetetään verkon välityksellä kaikille
muillekin solmuille, jotka varmentavat laskennan tapahtuneen oikein ja
lisäävät lohkon omaan ketjuunsa.
Ensimmäisenä uuden lohkon lisännyt saa palkakseen tietyn määrän
bittirahaa. Mikäli kaksi toimijaa lisää uuden lohkon lähes
samanaikaisesti, lohko voi haarautua hetkeksi, mutta myöhemmin avattu
haara sulautetaan päähaaraan automaattisesti. Lohkon lisääminen
tarvitsee toimijoiden enemmistön puolelleen. Konsensus estää saman
bittirahan käyttö kahteen kertaan.
Muita käyttötapoja
Bitcoinin lähdekoodi on julkista ja sen jatkokehittely tapahtuu
avoimen yhteisön piirissä. Yhteisön ja siihen kuuluvien toimijoiden
kasvaessa yhteisymmärryksiin muutoksista on yhä vaikeampi päästä.
Parhaillaan käydään esimerkiksi kiihkeää debattia lohkon maksimikoon
kasvattamisesta yhdestä kahdeksaan megatavuun. Silti tämän päivän
bitcoin on paljon alkuperäistä versiota monipuolisempi.
Lohkoketjuun voi säilöä muutakin tietoa kuin maksutapahtumia. Vuonna
2014 bitcoinin transaktiotietoihin lisättiin 40 tavun mittainen
metatietokenttä, johon voi tallentaa mitä hyvänsä informaatiota.
Tallennapa ikuisen rakkauden lupaus bitcoin-tapahtumaan – siellä on ja
pysyy, muuttumattomana, aikaleimattuna ja lähettäjän allekirjoittamana,
kenen hyvänsä internetin käyttäjän saatavilla.
Bitcoin- ja lohkoketjutekniikkaa kehittäviin startup-yhtiöihin on
Yhdysvalloissa kerätty jo liki miljardi dollaria riskirahoitusta.
Valtaosa sijoituksista on mennyt kryptovaluuttayrityksiin, mutta muun
kuin rahallisen tiedon käsittelyyn erikoistuneiden yritysten osuus
kasvaa nopeasti.
Metatietokenttään voi myös tallentaa jossakin muussa järjestelmässä
olevan tiedon tiivisteen, jolloin tämän tiedon muuttumattomuus voidaan
taata. Tähän perustuu esimerkiksi teksasilaisen Factom-yhtiön
turvallinen tiedontallennustuote.
Jos bitcoin-osoitteeseen liittää käyttäjänimen, yksityistä avaintaan
voi käyttää salasanana todentamaan identiteettinsä. Jo vuonna 2012
bitcoinin tapahtumiin lisättiin monen käyttäjän allekirjoitukset.
Bitcoin-osoitteeseen voidaan liittää useamman käyttäjän yksityiset
avaimet, mikä on avannut ovia esimerkiksi escrow-palveluiden
kehittämiseen.
Ulos bitcoinista
Onko bitcoinin lohkoketju hyvä paikka tallentaa vierasta dataa?
Vaikka tallennuskustannukset ovat alhaiset (tapahtuman
käsittelykustannukset ovat senttiluokassa), bitcoin ei ole tietokantana
niitä nopeimpia.
Tapahtumat kootaan lohkoihin, jotka viedään ketjuun aikanaan. Uuden
tapahtuman vahvistaminen kestää keskimäärin alle kymmenen minuuttia,
lähes varmasti alle kaksi tuntia. No, oikean rahan siirrossa pankista
pankkiin voi kulua päiviä. Mutta bitcoin pystyy käsittelemään
nykyisellään alle kymmenen tapahtumaa sekunnissa, kun luottokortti- ja
pankkijärjestelmissä puhutaan tuhansista.
Bitcoinin lähdekoodia muokkaamalla voi pystyttää muitakin
lohkoketjusovelluksia, jotka toimivat emostaan irrallisina. Kilpailevina
valuuttoina tällaiset altcoinit eivät ole yltäneet esikuvansa
merkittävyyteen, mutta kiinnostavampia ovatkin muut käyttökohteet.
Esimerkiksi namecoin liittää ip-osoitteeseen verkkonimen – pontimena on
ollut halu vastustaa viranomaissensuuria, joka on voinut poistaa
arveluttavan verkkonimen julkisesta nimipalvelusta.
Sivuketjut ovat puolestaan bitcoiniin kytkettyjä rinnakkaisketjuja,
jotka voivat vaihtaa kryptovaluuttaa pääketjun kanssa. Niitä voidaan
käyttää laajentamaan bitcoinin toiminnallisuutta uusille alueille tai
testaamaan itse bitcoinin uusia toimintoja. Sivuketjujen pääaktivisti on
Blockstream-yhtiö, joka julkisti ensimmäiset tuotteensa loppukesästä.
Julkisten lohkokoodisovellusten menestyksen avaimena tai tiellä on
ollut ansaintalogiikka. Miten toimijat motivoidaan uhraamaan
laskentakapasiteettia yhteisen hyvän eteen? Louhittuja bitcoineja voi
käyttää maksuvälineinä tai ne voi muuttaa perinteiseksi rahaksi, mutta
muunlaisten ansaintamallien menestys on ollut satunnaisempaa.
Isot toimijat kiinnostuvat
Julkisten lohkoketjujen lisäksi voidaan perustaa yrityskohtaisia tai
jollekin yritysryhmittymälle rajattuja yksityisiä lohkoketjuja.
Esimerkiksi viidentoista yrityksen konsortiossa lohko voitaisiin katsoa
validoiduksi, kun kymmenen noodia on sen allekirjoittanut, mikä
nopeuttaa toimintaa merkittävästi. Konsortion ei myöskään tarvitsisi
pelätä jonkin hämärän ulkomaisen datakeskuksen kaappaavan ketjua
ylivertaisella laskentatehollaan, koska kirjoitusoikeus lohkoketjuun
olisi vain ennalta määritellyillä käyttäjillä.
Monet perinteiset tietotekniikka-alan toimijat ovat kiinnostuneet
lohkoketjuteknologian mahdollisuuksista. Esimerkiksi IBM on sitoutunut
lohkoketjuihin ja rakentaa jo avoimen lähdekoodin prototyyppejä
valikoitujen asiakkaidensa kanssa. IBM näkee lupaavimpina
sovelluskohteina esineiden internetin ja älykkäät sopimukset, eräänä
esimerkkinä Samsungin kanssa kehitetty Adept.
Jo bitcoinissa on alkeellinen skriptikieli. Se viitoittaa tietä
älykkäisiin sopimuksiin, joiden osapuolet kommunikoisivat keskenään
lohkoketjutekniikalla. Vaikkapa tulostin voisi tilata tarvitessaan
värikasetteja kulloinkin edullisimmalta sopimuskumppanilta ja maksaa
tilauksen saman tien kryptovaluutalla. Kirjoitus on julkaistu alun perin Tivissä 12/2015.
ارز رمزپایه
از ویکیپدیا
ارز رمزپایه واسط مبادلهای است که از رمزنگاری برای ایمنی بخشی به تراکنشها و کنترل تولید واحدهای جدید (از همان ارز) استفاده میکند.ارزهای رمزپایه زیرمجموعهای از ارزهای بدیل یا به طور مشخص ارزهای دیجیتالی هستند. بیتکوین در سال ۲۰۰۹ به عنوان اولین ارز رمزپایه غیر متمرکز ایجاد شد از آن زمان تاکنون ارزهای رمزپایه متعددی ایجاد شدهاند. که معمولاً ارزهای جایگزین بیتکوین نیز نامیده میشوند.
ارزهای رمزپایه از کنترل غیرمتمرکز استفاده میکنند که در مقابل نظامهای بانکداری متمرکز قرار میگیرد غیر متمرکز بودن کنترل با پایگاه داده تراکنشهای زنجیره بلوکی بیتکوین مرتبط میشود که نقش دفتر کل توزیع شده را دارد.
ماینینگ، بیت کوین و ارز رمزپایه به زبان ساده«ارزهای رمزپایه» (Cryptocurrency) مانند «بیت کوین» (Bitcoin)
مدت زیادی است که به بحثی داغ در میان کسبوکارها، دولتها و عموم مردم
تبدیل شدهاند. چنین ارزهایی از جهاتی شبیه ارزهای سنتی مانند دلار و یورو
هستند. ارز رمزپایه همانند ارزهای سنتی ارزشی دارد و میتوان آن را
خریدوفروش کرد. اما ارز رمزپایه در نحوهی خلق و نوع استفاده، تفاوتهای
زیادی با ارزهای سنتی دارد. شاید پیشازاین، عبارت ارز رمزپایه را شنیده
باشید اما احتمالا در مورد این موضوع اطلاعات چندان زیادی ندارید. ارز
رمزپایه دقیقا چیست؟ ارزهای دیجیتالی با وجود این که هر روز گستردهتر
میشوند، اما سازوکار آنها بسیار پیچیده است. در این مطلب تصمیم داریم که
بهطور مختصر و مفید مفاهیم ابتدایی این ارزها را شرح دهیم و در کنار
تاریخچهی آنها، مزایای استفاده از آنها را عنوان کنیم.
تعریف ارز رمزپایه
خب، چگونه میتوان ارز رمزپایه را تعریف کرد؟ اگر بخواهیم بهطور ساده
توضیح دهیم، ارزهای رمزپایه نوعی از ارزهای دیجیتالی هستند که کاربران با
استفاده از آنها میتوانند معاملات آنلاین انجام دهند. این ارزها مانند
ارزهای عادی نیستند که توسط بانکها و دولتها کنترل میشوند. چنین
مشخصهای باعث شده که ارزهای رمزپایه مزایا و معایب خودشان را داشته باشند
که در ادامه بیشتر توضیح میدهیم. ارزهای رمزپایه غیرمتمرکز هستند و بهجای یک نفر یا یک شرکت، توسط
شبکهای از کامپیوترها کنترل میشوند. اگر مثلا ارز دیجیتالی خریداری کنید،
این ارز در فضای ابری یا بهصورت آفلاین در یک کامپیوتر ذخیره میشود و
میتوانید آن را به کامپیوترها یا گوشیهای
دیگر ارسال کنید. هرکدام از ردوبدلهای مالی در فضایی به نام «بلاکچین»
(blockchain) یا «زنجیرهی بلوکها» ذخیره میشود که دسترسی به آن برای
تمام مالکان این آزاد است.
ماینینگ یا استخراج بیت کوین و ارز رمزپایه چگونه انجام میشود؟
ارزهای رمزپایه از طریق فرآیندی به نام «ماینینگ» (Mining) یا استخراج
تولید میشوند. برای این کار کامپیوترهایی تلاش میکنند معماهای ریاضی
پیچیدهای تحت عنوان «هش» (hash) را حل کنند.
افرادی در سرتاسر جهان سعی میکنند که درزمینهی حل «هش» اولین نفر
باشند و هرکسی که موفق به انجام چنین کاری شود، مقداری از ارز رمزپایه را
بهعنوان پاداش دریافت میکند. چنین کاری نیازمند سختافزار مخصوصی است که
بهطور شبانهروز کار کند؛ به همین خاطر حتی اگر یک کامپیوتر با کارت گرافیک سریع داشته باشید هم بهاحتمالزیاد در چنین راهی موفق نخواهید بود.
البته بهغیراز استخراج، راههای دیگری برای به دست آوردن ارزهای
رمزپایه وجود دارد. آسانترین راه این است که از طریق فروشگاههای آنلاین
چنین ارزهایی را بخرید و سپس میتوانید آن را به دیگر کاربران بفروشید.
همانند طلا و سهام و خیلی چیزهای دیگر، قیمت ارزهای رمزپایه بر اساس عرضه و
تقاضا مشخص میشود و به همین خاطر، قیمت این ارزها افتوخیزهای زیادی را
تجربه میکند.
گرانترین این ارزها بیت کوین است که هر واحد آن در حال حاضر حدود .......
دلار قیمت دارد. قیمت این ارز در طی سالهای اخیر به طرز چشمگیری افزایش
یافته است. در زمانی که بیت کوین تازه معرفی شده بود، هر واحد آن فقط چند
سنت قیمت داشت.
مزایا و معایب ارز رمزپایه
یکی از مهمترین مزایای چنین ارزهایی این است که به کاربران اجازه
میدهد بهصورت ناشناس تراکنشها را انجام دهند. گرچه هر تراکنشی ثبت
میشود و برای عموم به نمایش درمیآید، اما میتوانید بدون استفاده از
اطلاعات شخصی مانند نام، آدرس و اینگونه موارد، مبالغ مختلفی را ارسال یا
دریافت کنید.
از معایب این ارزها هم میتوان به استفادهی گروههای خلافکار از آنها
اشاره کرد؛ از آنجا که هویت طرفهای معاملهی چنین ارزهایی
غیرقابلشناسایی است، ارزهای رمزپایه در بین خلافکاران محبوبیت زیادی
دارد. به خاطر همین موضوع و موارد دیگر، دولتها دل خوشی از چنین ارزهایی
ندارند و تلاش میکنند استفاده از ارزهای رمزپایه بهطور شفافتری صورت
بگیرد. گفته میشود یکی از دلایل محبوبیت زیاد و افزایش قیمت ارزهای
رمزپایه در سالهای اخیر، استفادهی گستردهی خلافکاران از آنها است.
از دیگر مزایای این ارزها، پایین بودن کارمزد تراکنشهای آنها است.
هرچند که برای هر معامله باید کارمزدی پرداخت شود، اما مبلغ آن از کارمزد
بانکها و موسسههای مالی کمتر است. علاوه بر این، امکان جعل ارزهای
رمزپایه وجود ندارد.
امنیت این ارزها هم میتواند یک نقطهضعف بالقوه باشد. ارز رمزپایهای
که کاربر میخرد، در یک کیف پول دیجیتالی ذخیره میشود؛ این کیف پول
میتواند در یک فضای ابری باشد که هک کردن آن امکانپذیر است و درصورتیکه
چنین اتفاقی روی دهد، فرد هکر میتواند کیف پول مذکور را بدزدد. یک راه
دیگر، ذخیرهی کیف پول دیجیتالی بهصورت آفلاین (مثلا در کامپیوتر) است و
روی آوردن به چنین روشی هم بدون مخاطره نیست؛ مثلا امکان دارد کامپیوتر
خراب شود و دیگر روشن نشود یا حتی کامپیوتر به سرقت برود.
این را هم مدنظر داشته باشید که تمام تراکنشهای ارزهای رمزپایه
غیرقابلبازگشت هستند و هیچ نهاد نظارتی برای شکایت کاربران وجود ندارد.
این یعنی که اگر مثلا به فردی پولی پرداخت کنید و آن فرد کالای موردنظر را
برای شما ارسال نکند، کار چندانی از دست شما برنمیآید.
معرفی بزرگترین ارزهای رمزپایه
بیت کوین بزرگترین و معروفترین ارز رمزپایه محسوب میشود که میلیونها
نفر از سرتاسر جهان از آن استفاده میکنند. فردی با لقب «ساتوشی ناکاموتو»
(Satoshi Nakamoto) در سال ۲۰۰۹ این واحد پول را بنیاد گذاشت. هرچند، بیت
کوین تنها ارز رمزپایه نیست و گفته میشود که حدود ۱۰۰۰ نوع ارز رمزپایه
وجود دارد.
گرچه چنین ارزهایی بسیار زیاد هستند، اما فقط تعداد کمی از آنها شهرت و
ارزش بسیار بالایی دارند. در ادامه، فهرستی از بزرگترین ارزهای رمزپایه و
ارزش کلی آنها را میتوانید ببینید. منبع فهرست زیر سایت CoinMarketCap
است.
بیت کوین: ۹۸٫۴۹ میلیارد دلار
اتیریم: ۲۸٫۲ میلیارد دلار
ریپل: ۷٫۸۴ میلیارد دلار
بیت کوین کش: ۵٫۶۳ میلیارد دلار
لایتکوین: ۲٫۹۹ میلیارد دلار
دش: ۲٫۱۶ میلیارد دلار
انایام: ۱٫۷۹ میلیارد دلار
بیتکانکت: ۱٫۵۸ میلیارد دلار
نئو: ۱٫۴ میلیارد دلار
مونرو: ۱٫۳۵ میلیارد دلار
همانطور که در این فهرست مشاهده میکنید، ارزش بیت کوین از ارزهای دیگر
بسیار بالاتر است. با توجه به فاصلهی زیاد بیت کوین از ارزهای رقیب،
میتوان گفت که این ارز به این زودیها از مقام اول پایین نخواهد آمد.
سخن آخر
با خواندن این مطلب، تصویری کلی از ارز رمزپایه در ذهنتان نقش بسته است.
چنین ارزهایی آمدهاند که بمانند و باید به حضور آنها عادت کنیم. هرچند
احتمالا ارزهای کوچکتر در آیندهی نزدیک از صحنهی رقابت کنار میروند،
اما بزرگان این عرصه مانند بیت کوین و اتیریم به این راحتیها عرصهی رقابت
را ترک نمیکنند.
چنین ارزهایی را نباید فقط به چشم نوع جدیدی از وجه پرداختی نگاه کرد،
بلکه میتوان از آنها بهعنوان سرمایهگذاری هم استفاده کرد. ارزش بیت
کوین از زمان معرفی تا حالا بهطور چشمگیری افزایش یافته است. هرچند،
ارزهای رمزپایه بیثبات هستند و شاید فقط در عرض یک روز، ارزش آنها چند صد
دلار بالا یا پایین برود. برای همین با سرمایهگذاری روی این ارزها، در
مدتزمان کمی میتوانید پول زیادی را به دست آورید یا از دست بدهید.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti