Saksan uusin sanasto englannistuu ja naisistuu

Näkökulma Adden, liken, streamen ovat uusia saksankielisiä verbejä. Nyt virallisestikin, kun standardisanakirja Duden on ottanut ne mukaan uusimpaan laitokseensa. Ne ovat anglismeja, jotka saksalaiset ovat omaksuneet arkikieleensä netin kautta. Ne ovat myös esimerkkejä siitä, miten kieli peilaa aina todellisen elämän kehitystä.

Jussi Tuormaa, Augsburg

20.7.2013

Saksassa kielenkäyttöä on haluttu suojella vierailta vaikutteilta. Mutta myös kielipoliisi asetettu kyseenalaiseksi.
Vapaamielinen kanta kielen kehitykseen on voittanut Dudenin toimituksessakin. Sen päätökset ovat enää vain neuvoa-antavia, kun ne vuoteen 1996 asti olivat sitovia virkakielessä.
Toisaalta Duden ei ole ollutkaan mikään viranomainen, vaan herra Konrad Dudenin vuonna 1880 käynnistämä arvovaltainen ja yksityinen sanakirjahanke. Moniosaisesta standardisanakirjasta oikeinkirjoitusohjeineen ja nettiversioineen (www.duden.de/) vastaa Verlag Biographisches Institut GmbH -kustannusyhtiö.
Saksan kielen kaikkiaan noin 500 000 sanasta Dudeniin on valittu 140 000 tärkeimmiksi arvioitua. Sanakirjan vasta ilmestyneessä uusimmassa 26. laitoksessa mukana on 5 000 uutta sanaa. Uudissanasto herättää aina julkista keskustelua siitä, mitä uutta sanasto kertoo yhteiskunnan kehityksestä.
Siis mitä ja mistä sitten kertovat uudessa sanastossa havaittavissa olleet englannistuminen, naisistuminen ja taloudellistuminen? Viimeksi mainittu on lähinnä talouspoliittisen käsitteistön päivittymistä. Standardisanastoon on lisätty muun muassa lyhenteet ESM ja EFSF sekä käsitteet, kuten Eurobond, Euro-Rettungsschirm, Fiskalpakt ja Schuldenbremse.
Uudet taloussanat ovat ennen kaikkea rahoituskriisin satoa. Schuldenbremse eli velkajarru ilmaantui viralliseen kielenkäyttöön vuonna 2009. Sana kuvaa valtion velkakierrettä rajoittavaa sääntelyä. Puhekielessä sitä käytetään nyt myös, kun tarkoitetaan pankkien pakottamista nostamaan oman pääomansa osuutta.
Kädet
ylös
Anglismit eli englanninkieliset lainasanat taas kertovat ennen muuta digitaalisen maailman yhä suuremmasta sijasta saksalaisten elämässä. Dudenin toimituksessa on nostettu kädet ylös. Toimitus ei enää yritäkään harata vastaan puhekieltä, joka yleistyy netin käytössä ja nettiyhteisöissä. 
Toisin oli vielä tietokoneiden alkuaikoina. Saksassa – niin kuin Suomessa ja muuallakin – pyrittiin kuvaamaan uusia tekniikoita omalla kielellä. Tietokonetta kutsuttiin Großrechneriksi eli kirjaimellisesti suurlaskimeksi. Pc-tietokonetta kutsuttiin Kleinrechneriksi, pikkulaskimeksi. Myöhemmin sanastoon hyväksyttiin myös Computer ja PC.
Nyt Dudenissa on otettu seuraava askel. Se on hyväksynyt puhekielen kutsuma- ja lempinimille tyypillisen väännöksen Computer-anglismista: Compi. Vähän samaa sarjaa on Shitstorm. Sana on selvää englantia, mutta jota tuskin englanninkielisten keskuudessa on käytetty samassa merkityksessä – nettiyhteisön tyrmäävänä viestipommituksena.
Naisten merkitys
korostuu
Naisistuminen on sanastossa läpikäyvä tendenssi, joka liittyy tietenkin naisliikkeen voimistumiseen ja tasa-arvokamppailuun. Kielessä se koskee erityisesti ammattilaisuuden, aseman, roolin ja tekijyyden sukupuolisuutta, jota vallitsevassa kielenkäytössä ilmaistaan lähinnä maskuliinisella, miehisellä substantiivilla.
Saksan kielessä nimisanoilla on suku. Sanat ovat joko maskuliinisia, feminiinisiä tai neutreja. Täällä voidaan aina ihmetellä, miksi esimerkiksi meri on neutri (das Meer), kun se ranskassa on feminiininen (la mer) ja italiassa maskuliininen (il mare). Sukupuoli voi siis läheisissäkin kielissä vaihdella. Eikö se voisi myös muuttua?
Naiset eivät halua enää vain ihmetellä sitä, että sellaiset keskeiset sanat kuin ihminen (der Mensch) tai jumala (der Gott) ovat maskuliinisia. Jumalaa onkin jo ehditty ehdottaa neutraloivaksi. Samaa voisi tietysti harkita myös ammatti- tai tehtävänimikkeille, joiden toimenkuvat ovat yhtäläisiä miehille ja naisille.
Neutraloimista ehkäisee tällä hetkellä saksaan kieleen jo liittyvä mahdollisuus sukupuolistaa myös yksittäisiä rooli- ja tehtävänimikkeitä yksinkertaisella -in-päätteellä. Ratkaisu on mahdollinen myös riippumatta Dudenista, mutta nyt sekin vahvisti tämän mallin hyväksymällä uusia -in-päätteisiä henkilönimekkeitä.
Uusia feminiinisiä standardisanoja Dudenissa olivat nyt die Gästin (naispuolinen vieras, vrt. miespuolinen vieras: der Gast) ja die Rabaukin (naispuolinen rähinöitsijä, vrt. miespuolinen rähinöitsijä: der Rabauke). Malli toimii usein – tyyliin Ärzin, Bürgerin, Chefin, Ingenieurin tai Journalistin, mutta voi törmätä tällöinkin ongelmiin.
Viimeisin iso kiista ja puheenaihe: Leipzigin yliopistossa on päädytty professorin puhuttelussa siihen, että perusmuotona olkoon feminiininen Professorin, kun se tähän asti oli ollut maskuliininen Professor. Ennen naisprofessoria puhuteltiin "Frau Professor", nyt miespuolistakin professoria puhutellaan "Herr Professorin".
Onko tämä tapaus feminismin tai tasa-arvon voitto, sitä voidaan toki kysyä. Sitä paitsi se ei välttämättä todista tasa-arvoistumisesta käytännössä. Se kuvastaa kuitenkin hyvin sitä, miten ajankohtaiset käsitykset ja todelliset yhteiskuntasuhteet heijastuvat kieleen ja miten täällä Saksassa suhtaudutaan siihen.