Tätä et näe tilinauhasta: Näin suuri osa palkastasi menee edeltäjiesi eläkkeisiin

Julkaistu: 15.8. 2017

Suurin osa maksaa palkastaan enemmän eläkemaksuja kuin veroja. Maksut menevät nykyisten eläkkeiden rahoittamiseen.

Taloustieteen Nobel-voittaja Bengt Holmström kohautti viikonloppuna sanomalla haastattelussamme, että maksussa olevia eläkkeitä pitäisi voida leikata.

Holmströmin mukaan eläkkeiden rahoittamisesta työikäisille syntyvä rasitus on kasvamassa niin suureksi, että moni nuori ”voi muuttaa vaikkapa Ruotsiin” eläkemaksuja karkuun.

Suomalainen eläkejärjestelmä toimii niin, että kukin sukupolvi maksaa pääosin edeltäjiensä eläkkeet.

Viimeisten vuosikymmenten ajan eläkkeensaajien määrä ja uusien eläkkeiden koot ovat kasvaneet reippaasti, minkä vuoksi palkasta perittävät eläkemaksut ovat nousseet.

Viime vuonna työeläkkeitä maksettiin noin 25 miljardin euron edestä, ja lähes koko summa kerättiin saman vuoden palkoista.

Kaikki eivät välttämättä edes tiedä, kuinka paljon he maksavat palkastaan eläkemaksuja nykyisten eläkkeiden rahoittamiseen.

Maksut moninkertaistuneet sitten 60-luvun

Palkansaajan tilinauhassa näkyy vain työntekijän eläkemaksuosuus, joka on tänä vuonna alle 53-vuotiailla työntekijöillä 6,15 prosenttia ja 53–62-vuotiailla 7,65 prosenttia palkasta.

Niinpä esimerkiksi 3 000 euroa bruttona tienaava alle 53-vuotias voi nähdä palkkakuitistaan maksavansa joka kuukausi 185 euron edestä eläkemaksuja.

Hän ei kuitenkaan näe, että jo sitä ennen työnantaja on maksanut keskimäärin 17,95 prosenttia bruttopalkasta vastaavan työnantajan maksuosuuden eli noin 540 euroa.

Eläkemaksuja maksetaan yksityisellä sektorilla keskimäärin 24,4 prosenttia ja kuntasektorilla 28,5 prosenttia suhteessa palkkaan.

Vaikka suurimman osan maksuista maksaakin nimellisesti työnantaja, käytännössä koko summa otetaan työntekijän palkkiosta.

Eläkemaksut ovat lakisääteisiä ja tiukasti sidoksissa palkkaan, minkä vuoksi muun muassa taloustieteilijät laskevat ne osaksi kokonaisverorasitusta.

Jos työnantajan eläkemaksuosuuden laskee osaksi ”kokonaispalkkaa”, voi sanoa, että nykyisin noin viidennes työntekijöiden palkoista menee työeläkkeiden rahoittamiseen.

Maksut olivat 1990-luvulle saakka huomattavasti nykyistä alhaisempia, koska eläkejärjestelmä pystytettiin vasta 1960-luvulla ja menot olivat alkuvaiheessa nykyiseen verrattuna pieniä.

Suurin osa maksaa enemmän eläkemaksuja kuin veroja

Eläkemaksujen nousulla on yhteys valtion ja kuntien talousahdinkoon.

Maksut ovat verovähenteisiä, joten niiden nousu pienentää verokertymää automaattisesti.

Lisäksi päättäjät ovat halunneet tasata kokonaisverotusta alentamalla tuloverotusta sitä mukaa, kun eläkemaksut ovat nousseet.

Keskituloisen noin 3 300 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan palkasta maksetut eläkemaksut ovat tänä vuonna ensimmäistä kertaa suuremmat kuin verot.

Koska eläkemaksut ovat yhtä suuret kaikilla tulotasoilla ja yli puolet palkansaajista tienaa keskiarvon alle, enemmistö työntekijöistä maksaa palkastaan enemmän eläkemaksuja kuin veroja.

Pako länsinaapuriin ei auta

Nykyiset työikäiset sukupolvet tulevat Eläketurvakeskuksen arvion mukaan saamaan selvästi vähemmän vastinetta eläkemaksuilleen kuin jo eläkkeelle jääneet sukupolvet.

Bengt Holmströmin mainitsema muutto Ruotsiin ei kuitenkaan ole rahoitusvastuuta karttavalle kummoinen pakotie.

Vaikka lakisääteiset eläkemaksut ovat Ruotsissa 18,5 prosenttia palkasta eli alhaisemmat kuin Suomessa, kattavat työmarkkinaeläkkeet nostavat kokonaismaksut suurin piirtein Suomen tasolle.

Väestön ikääntyminen nostaa eläkejärjestelmien kustannukset korkeiksi käytännössä kaikissa länsimaissa.

Suomessa eläkemaksujen ei ennusteta nousevan nykyisestä enää juurikaan, koska menojen kasvuun on varauduttu rahastoja kerryttämällä.

Teemu Muhonen