Déjà vu: Yhdysvallat ”tietää” syyllisen jalostamoiskuihin

Tekijä

Vesa Raiskila

Tiistaina 24. syyskuuta Britannia, Ranska ja Saksa ilmoittivat yhteisellä julkilausumalla pitävänsä Irania syyllisenä Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksia vastaan 14. syyskuuta tehtyihin lennokki-iskuihin. Kolmikko totesi, että “ei ole muuta uskottavaa selitystä” kuin että “Iran on vastuussa iskusta” saudien öljyntuotantoinfraa vastaan. Yhdysvallat ja Saudi-Arabia ovat käytännössä alusta saakka sanoneet pitävänsä Irania todennäköisenä syyllisenä pommitukseen. YK:n on kerrottu lähettäneen tutkijoita selvittämään iskuja.

Britannia, Ranska ja Saksa ilmaisivat samalla tukensa vuonna 2015 solmitulle Iranin ydinsopimukselle, josta Yhdysvallat irtautui yksipuolisesti Donald Trumpin tultua presidentiksi, ja kehottivat Irania lopettamaan sopimuksen rikkomisen.
Saudi-Arabian öljyntuotantoa vastaan aiemminkin iskeneet Jemenin houthikapinalliset ovat kertoneet tehneensä iskut, ja Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif on kiistänyt maansa osallisuuden niihin. Tästä huolimatta Yhdysvallat ja Saudi-Arabia (ja nyt siis myös Yhdysvaltain suuret eurooppalaiset liittolaiset) katsovat todisteiden viittaavan Teheranin syyllisyyteen. Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntija Mikko Patokallio katsoo, että osumatarkkuus ja iskujen ajankohta (aikainen aamuyö) viittaavat Iranin syyllisyyteen.
Ulkoministeri Zarif on todennut, että motiivi iskuihin on juuri houthikapinallisilla. Saudi-Arabian johtama, Yhdysvaltain tukema liittouma on tehnyt Jemenin hallitusta vastaan taistelevia houthikapinallisia vastaan ilmaiskuja jo useiden vuosien ajan sodassa, jota on pidetty aikamme suurimpana inhimillisenä katastrofina.
Zarif sanoi, että “Iranilta olisi hölmöä ryhtyä sellaisiin toimiin” juuri ennen maan presidentin Hassan Rouhanin matkaa Yhdistyneiden kansakuntien kokoukseen New Yorkissa. Hän myös sanoi, että jalostamossa oli laitteita, joiden korjaamiseen saudeilta olisi kulunut vuosi, ja jatkoi: “Miksi iskut kohdistuivat paikkoihin, joilla oli vähiten vaikutusta?” “Jos Iran olisi ollut syyllinen iskuihin”, hän jatkoi, “koko jalostamo olisi tuhoutunut.”
Iran ei ole hyökännyt toista maata vastaan yli 150 vuoteen, ja on vaikea nähdä, mitä se hyötyisi sotilaallisen väliintulon perusteiden antamisesta Saudi-Arabialle ja sen voimakkaille liittolaisille.
Kaikki Yhdysvaltain liittolaiset eivät ole yksituumaisesti syyttämässä Irania. Japanin puolustusministeri Taro Kono totesi 18.9., ettei hän ole nähnyt mitään tiedustelutietoja, jotka viittaisivat Iranin osallisuuteen, ja kertoi uskovansa houthien tehneen iskut. YK:n yleiskokouksen yhteydessä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kehotti varovaisuuteen Iranin syyllistämisessä todeten, etteivät todisteet ”välttämättä” osoita Iranin suuntaan.
OLIPA SYYLLINEN sitten mikä taho tahansa, kuvaavaa — jälleen kerran — on länsimaiden varmuus syyllisestä jo tutkimusten alkajaisiksi. Ei olisi myöskään ensimmäinen kerta, kun todisteet ja tutkimukset taivutetaan haluttuun syylliseen osoittaviksi. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa asia, jota valtamediamme ei ole katsonut huomion arvoiseksi: kenraali Wesley Clark kertoi kuulleensa suoraan Pentagonista pian syyskuun 11:nnen iskujen jälkeen, että Yhdysvallat tulisi vaihtamaan hallinnon mm. Irakissa, Libyassa, Syyriassa ja Iranissa.
Hallinnon kaatamisen perusteet Iranin tapauksessa liittyvät mm. maan alueelliseen vaikutusvaltaan ja sotilaalliseen voimaan, sen itsenäiseen talouteen ja talouspolitiikkaan sekä maan liittolaissuhteeseen Syyrian ja Libanonin kanssa. Yksipuolinen irtautuminen ydinsopimuksesta, Iranin eristäminen ja sen vastaiset talouspakotteet sekä maan välitön syyllistäminen tuoreista iskuista kuten myös Omaninlahdella aiemmin tapahtuneista erikoisista tankkeri-iskuista sopii hallinnonvaihtostrategiaan.